Itä-Ukrainan separatistialueiden asukkaiden päivittäisestä elämästä tihkuu vähän tietoja julkisuuteen. Vapaan median toimintaa alueella säädellään tarkasti ja virallisesta tiedotuksesta vastaavat ”tasavalloiksi” julistautuneiden Donetskin ja Luhanskin hallintojen alaiset tiedotuspalvelut. Kuten separatistijohtoa ja sotajoukkoja, tuetaan niidenkin toimintaa Venäjältä.
Luhanskin ”johtaja” Igor Plotnitski on kuitenkin päättänyt avata kansalaisilleen virallisen kanavan, jonka kautta he voivat ilmaista huoliaan. Luhanskilaiset voivat kirjoittaa suoraan Plotnitskin hallinnolle tai eri ”ministeriöille”.
Hromadske on saanut haltuunsa suuren määrän luhanskilaisten separatistijohdolle lähettämiä vetoomuksia. Niitä on julkaistu runsaasti tästä löytyvässä jutussa. Hromadske on varmistanut, että kaikki julkaistut viestit ovat todellisuudessa tulleet Luhanskin asukkailta.
Viestien perusteella mikään ei oikein tunnu toimivan separatistialueella.
Kaaosta
Ukrainan asevoimien ja venäläisjoukkojen tukemien ja Venäjän aseistamien separatistien väliset taistelut ovat aiheuttaneet runsaasti vahinkoa niin infrastruktuurille kuin monien kodeillekin etulinjan läheisyydessä.
Kansan valituksissa kysellään esimerkiksi, koska vettä saa taas kellon ympäri, milloin viranomaiset korjaavat vaurioituneita koteja ja mitä hiilitoimituksille kuuluu. Monet nurkuvat myös matalista palkoistaan, synnytyksiin liittyvistä kuluista, matalista eläkkeistä, maksamattomista sosiaalimaksuista ja korkeista hinnoista ruokakaupoissa.
Oma lukunsa ovat ilmiannot. Niitä tehdään niin ystävistä ja naapureista kuin kollegoista ja työnantajistakin.
Esimerkiksi eräs Lutuhinossa asuva sairaalatyöntekijä valittaa siitä, että lääkäreille ei makseta bonuksia, koska sairaalan johtaja on ”tämänhetkisten valtaapitävien vastustaja”.
– (Sairaalan) pihapiiri on vajonnut kaaokseen, täyteen anarkiaan. Polttoainetta varastetaan avoimesti, keittiöstä ja ruokavarastosta viedään ruokaa. Keittiön työntekijät ruokkivat itsensä ja sukulaisensa avustuspaketeilla, valittaja listaa.
Jotkut ilmiannoista ovat erityisen synkkiä. Jopa itse johtajaa Igor Plotnitskia varoitetaan hänen lähipiirissään lymyävistä kumouksellisista.
Korruptiota
Monissa luhanskilaisten valituksissa tilitetään juopuneista separatistitaistelijoista, jotka hakkaavat ihmisiä ja varastelevat autoja, mutta pääsevät kuin koira veräjästä. Valtaosa kirjeitä kirjoittavista väkivallan uhreista on naisia. Joissakin kirjeissä pidätetyksi tulleet kertovat, kuinka poliisi on vienyt heidän autonsa.
Myös ”viranomaisten” korruptio kismittää luhanskilaisia.
Erässä valituksessa kerrotaan Irminon kaupungin tilanteesta. Siellä paikallisen ”komitean” jäsenet saavat ilmeisen suurta palkkaa jostakin, mutta kukaan ei kuitenkaan kerää veroja tai tee mitään muutakaan hallinnollista. Valittaja epäilee kirjeessään, etteivät paikallisvirkamiehet ole edes oikeita hallinnon edustajia. Komitea koostuu ilmeisesti Maidanin kumouksen jälkeen Venäjälle maanpakoon lähteneen presidentti Viktor Janukovytsin hallinnon aikaisista vanhoista valtuutetuista, jotka eivät vain koskaan jättäneet virkojaan.
Valittaja kertoo, että Irminon paikallishallinnon kokouksissa tehdään päätöksiä, mutta ne eivät koskaan toteudu. Liikemiehet käyttävät alueen maata ja rakennuksia ilmaiseksi.
– Odotamme tosissamme teidän apuanne, nimimerkki ”Irminon asukkaat” kirjoittaa.
Eräs suuri huolenaihe ovat palkat. Monet kirjoittavat separatistijohtaja Igor Plotnitskille, ettei niitä makseta lainkaan.
– Teette paljon liikemiesten hyväksi, mutta ette velvoita heitä maksamaan palkkoja. Millä rahalla ihmisten pitäisi maksaa välttämättömyyksistä? Olen utelias? Mistä he saavat niitä? Pitäisikö niitä varastaa, Ekaterina-niminen luhanskilainen toteaa kirjeessään.
Hän jatkaa kertomalla, ettei perheellä ole hiiliä lämmitykseen tai talvikenkiä lapsille. Molemmat vanhemmat ovat töissä, mutta kumpikaan ei saa palkkaa.
– Pian perunat ovat tiessään. Mitä perheemme pitäisi syödä?