Viestintävirasto on analysoinut Suomen laajakaistamarkkinat. Viraston mukaan liian korkeat tukkuhinnat estävät kilpailun laajakaistamarkkinoilla. Kuparitilaajayhteyksissä puolestaan sääntelyä kevennetään.
Viestintävirasto asettaa DNA:lle, Elisalle ja Telialle kuitutilaajayhteyksiä koskevat enimmäishinnat seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Asetettavien enimmäishintojen myötä kilpailevilta teleyrityksiltä perittävät tukkuhinnat alenevat viraston mukaan 28–80 prosenttia.
DNA, Elisa ja Telia vastaavat yhdessä lähes 90 prosentista Suomen tilaajayhteysmarkkinoista.
– Ennakkosääntelyn kohdistaminen vahvimmin näiden yritysten kuituhintoihin tuo suurimmat hyödyt markkinoille ja yhteiskunnalle, kertoo Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa tiedotteessa.
Lisäksi kaikkien huomattavan markkinavoiman yritysten tulee tarjota säänneltyjä tukkutuotteita toisille teleyrityksille syrjimättömin ja avoimin ehdoin. Asetetuilla velvoitteilla parannetaan jo olemassa olevien verkkojen tehokasta käyttöä.
Kuparitilaajayhteyksien osalta Viestintävirasto keventää sääntelyä. Kupariverkoilla palvellaan edelleen laajaa väestöpohjaa, mutta kysyntä on vähenemässä, eikä kupariverkkoihin enää investoida kuten aiemmin. Keventämisen taustalla ovat lisäksi yritysten itsesääntelyyn pohjautuvat sitoumukset pitää kuparitilaajayhteyksien hinnat vakaina myös lähitulevaisuudessa.
Päätökset tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua.
Viestintävirasto kertoo tavoittelevansa parempia kilpailumahdollisuuksia laajakaistamarkkinoilla. Kilpailupaine on viraston mielestä yleisesti yksi selkeimmistä investointeihin kannustavista syistä.
– Kilpailun pääasiallisena tarkoituksena on edistää valinnanvapautta ja kohtuuhintaisten laajakaistapalvelujen saatavuutta niin kansalaisille kuin yrityksille, johtaja Johanna Juusela toteaa.