Hallitus päätti tänään kuluvan vuoden kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 19. lokakuuta.
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 30,9 miljoonan euron lisäystä, joka mahdollistaa laivanrakennusteollisuuden panostukset innovaatioiden kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusten maksatuksiin ehdotetaan 40 miljoonan euron lisäystä julkisen tutkimustoiminnan hankkeiden maksatusten aikaistumisen vuoksi.
Hallitus esittää 10 miljoonan euron lisämäärärahaa kohdennettavaksi korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeisiin kasvualueilla ja samalla laajennetaan muuntokoulutusta rakennusalan lisäksi. Lisämäärärahalla käynnistettävään muuntokoulutukseen osallistuisi noin 550 opiskelijaa.
Viljelijöitä tuetaan vaikeassa sadonkorjuutilanteessa
Hallitus on päättänyt tukea vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä 25 miljoonan euron panostuksella. Uutta rahaa kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi Makeraan (maa- ja elintarviketalouden tutkimus- ja kehittämismääräraha) jo päätetyistä varoista kohdennetaan uudelleen 10 miljoonaa euroa akuutin kriisin helpottamiseksi. Varat on tarkoitus osoittaa viljelijöille energiaveron palautusjärjestelmän kautta EU-lainsäädännön puitteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö perustaa työryhmän selvittämään vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta.
Hallitus tukee viljelijöiden jaksamista kohdistamalla miljoonan euron lisämäärärahan Välitä viljelijästä -hankkeeseen.
Suomi hakee Euroopan unionilta tukea poikkeuksellisten sääolosuhteiden johdosta. Hallitus selvittää kevään 2018 kehysriiheen mennessä, onko EU:n valtiontukisääntöjen pohjalta hyväksyttävää ottaa käyttöön pysyvä järjestelmä valtiontakausten myöntämiseksi poikkeuksellisista tilanteista johtuvien maatilojen maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi.
Osana budjettiriihen aikaisempia linjauksia, kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin ehdotetaan kohdennettavaksi 21,0 miljoonaa euroa. Päätös on osa vuoden 2016 kriisipakettia.
Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen valtionrahoitusta
Vastaanottotoiminnan menoihin ehdotetaan 11,2 miljoonaa euroa lisäystä ennakoitua suuremman käyttäjämäärän johdosta. Lisäksi yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 1,6 miljoonan euron lisämäärärahaa muun muassa turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenoihin.
Tampereen monitoimiareenan rakentamisen valtionrahoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019. Vuoden 2017 osuus rahoituksesta on 7 miljoonaa euroa.
Yliopistojen valtionrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi 5,14 milj. eurolla vuosien 2015 ja 2016 apteekkikompensaatioiden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vastaamaan niiden maksamaa toteutunutta yhteisöveron ja apteekkimaksun määrää.
Valtion lainanottotarve pienentynyt 4,5 miljardiin
Valtion nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioitiin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa 5,6 miljardia euroa. Vuoden 2017 aikana arvio nettolainanottotarpeesta on alentunut. Kolmannen lisätalousarvioesityksen jälkeen nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioidaan 4,5 miljardia euroa. Vuoden 2017 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 106 miljoonalla eurolla.
Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan noin 107 miljardai euroa, mikä on noin 48 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.