EU-parlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) katsoo, että Suomi on hyötynyt koronarokotteiden yhteishankinnoista EU:ssa.
– Muuten rokotteet olisivat keskittyneet harvoille maille, ja on epäselvää, olisiko Suomi ollut tarjouskilpailuissa yksi niistä maista, jotka olisivat saaneet rokotteita ensi aallossa. Nyt varmistetaan että kaikki saavat niitä väestön suhteessa, Niinistö sanoi perjantaina EU-parlamentin tiedotustilaisuudessa.
EU-komissio on neuvotellut jäsenmaiden puolesta rokotesopimukset rokotteita valmistavien yhtiöiden kanssa. Niinistö uskoo, että tällä tavoin rokotteiden hintoja on saatu painettua alas.
– Ne muutamat harvat maat, jotka ovat EU:ta edellä, olevat maksaneet niistä huomattavasti enemmän. Tiedetään, että Israel on maksanut paljon enemmän.
Niinistön kanssa samaa mieltä on EU-parlamentaarikko Silvia Modig (vas.).
– Ilman yhteisrintamaa meillä ei olisi ollut sananvaltaa ja neuvotteluvaraa.
Kokoomusmeppi Henna Virkkunen puolestaan muistuttaa, että rokoteohjelmat ovat edenneet toivottua nopeammin.
– Täytyy muistaa, että olemme edellä siitä aikataulusta, mitä vielä viime kesänä uumoiltiin. Silloin ajateltiin että aikaisintaan maalis-huhtikuussa ensimmäiset rokotteet voisivat olla käytössä.
Keskustan EU-parlamentaarikko Mauri Pekkarinen huomauttaa, että EU on myös epäonnistunut. Hänen mielestään lupauksia yhteishankinnan tasapuolisuudesta ei ole lunastettu.
– Komission pitää nyt osoittaa, että jäsenmaiden kannattaa olla mukana yhteishankinnassa, Pekkarinen sanoo.
Esimerkiksi Tanska hankki joulun alla 2,6 miljoonaa ylimääräistä rokoteannosta. Tosin sekään ei ohittanut EU:n yhteishankintaa, vaan onnistui tilaamaan rokotteet kiintiöstä, jonka muut EU-maat olivat jättäneet käyttämättä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) lähetti maanantaina EU-komissiolle kirjeen, jossa hän pyysi nopeuttamaan rokotejakelua. Hän pyysi komissiota ”tekemään kaikkensa”, jotta lääkeyhtiöt tuottavat rokotteita tehokkaasti ja että jakelu tapahtuu nykyistä ripeämmin.
Niinistö sanoo, että tällä hetkellä ongelma on, että rokotteita ei riitä kaikille. Hän toivoo, että kevään aikana ihmisiä saadaan rokotettua niin laajasti, että syntyy ”jonkinlaista laumasuojaa”.
Toinen ongelma ovat rokotteen jakelun pullonkaulat. Esimerkiksi ensimmäisenä markkinoille ehtineen Pfizer-Biontechin rokotetta pitää säilyttää 70 pakkasasteessa.
Niinistö sanoo, että vaikka Suomessa jakelun ongelmista on alettu puhua vasta nyt, EU:ssa niitä on pohdittu jo vuoden ajan. Hän kertoo kehottaneensa syksyllä sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) asiasta.
– Lähetin lokakuussa STM:lle kirjeen, jossa varoitin riskeistä. Viime viikkojen keskustelut eivät ole voineet tulla yllätyksenä.
Modig sanoo, että EU saa kesäkuun loppuun mennessä tarpeeksi rokotteita kaikille kansalaisille. Näin ainakin lupasi tiistaina EU-komission rokotehankinnoista vastaava Sandra Gallina, kun tämä oli EU-parlamentin ympäristövaliokunnan kuultavana.
– Vuoden toisella neljänneksellä meillä on kaikki rokotteet, se mahdollisuus on jo olemassa. Ja mitä ilmeisimmin kolmannella neljänneksellä niitä on lisää, Gallina sanoi.
Modig sanoo, että hän kaipaa avoimuutta rokotesopimuksiin, koska rokotteisiin käytetään suuri määrä julkista rahaa. Toistaiseksi vain Curevacin kanssa tehty sopimus on annettu meppien luettavaksi. Curevacin rokote saadaan markkinoille ehkä kesällä.
Modig ei ole vakuuttunut tästäkään ”avoimuudesta”. Yksittäinen meppi saa tutustua sopimukseen menemällä yksin eristettyyn lukuhuoneeseen, jonne ei saa ottaa mukaan muita tallennusvälineitä kuin paperia ja kynän. Ennen huoneeseen astumista mepin tulee allekirjoittaa vaitiolosopimus, jotta hän ei paljasta liikesalaisuuksia ulkopuolisille.
– Onko tämä aitoa avoimuutta? Ja paljonko yksittäinen meppi voi ymmärtää lääketieteellistä englanninkieleistä juridista tekstiä, sitä menen ensi viikolla katsomaan.
Lue myös: EU-hankkija lupaa, että kesäkuun lopussa kaikilla on rokote