Liikenne- ja viestintäministeriön ministerityöryhmä on linjannut, että Suomessa ryhdytään valmistelemaan siirtymistä ensisijaisesti digitaaliseen viranomaisviestintään.
Käytännössä se tarkoittaa, että tulevaisuudessa viranomaiset lähettävät esimerkiksi asiakaskirjeensä ainoastaan sähköisesti heille, joille digitaalinen asiointi on ylipäätään mahdollista. Tästä tehdään lakimuutoksilla velvoittavaa niille, jotka pystyvät asioimaan digitaalisesti, mutta digitaalisesta viranomaisviestinnästä voi hakea poikkeusta perustellusta syystä.
Tällä hetkellä viranomaiset lähettävät tekemänsä päätökset asiakkaalle postitse paperilla, jos asiakas ei ole antanut erikseen suostumusta digitaaliseen viranomaisviestintään. Tilastojen mukaan ainakin 4,2 miljoonaa suomalaista kykenee asioimaan sähköisesti, mutta vain noin miljoona on siirtynyt digitaaliseen viranomaisviestintään Suomi.fi-palvelussa.
Digitaalisella viestinnällä olisi mahdollista saada säästöjä noin 58–95 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen.
– Digitalisaatiota hyödyntämällä voimme parantaa julkisia palveluita ja sujuvoittaa asiointia merkittävästi. Digitaaliseen viranomaisviestintään siirtyminen on yksi tästä viranomaisasioinnin sujuvoittamisen kokonaisuudesta. Samaan aikaan meidän tulee muistaa, että viranomaisviestintä on varmistettava heillekin, jotka eivät voi asioida digitaalisissa kanavissa, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo tiedotteessa.
Ministeriryhmä puolsi kokouksessaan EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman mukaisen Suomen etenemissuunnitelman lähettämistä Euroopan komissiolle. EU:n digitaalinen vuosikymmen -politiikkaohjelmassa asetetaan yhteiset tavoitteet digitalisaatiolle ja datataloudelle vuoteen 2030. Ohjelma velvoittaa jäsenvaltioita laatimaan omat kansalliset etenemissuunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen etenemissuunnitelma perustuu valtioneuvoston selontekoon digitaalisesta kompassista ja sen toimeenpanosuunnitelman valmistelutyöhön sekä hallitusohjelman ja budjettipäätösten kirjauksiin. Etenemissuunnitelma on laadittu digitoimistossa, jossa kaikki ministeriöt ovat edustettuina.
– EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet on rakennettu niin, että maat eivät enää kisaa toisiaan vastaan, vaan työtä tehdään yhdessä koko Euroopan kehittämiseksi. Näin olemme globaalisti vaikuttava ja lunastamme digitalisaation tehokkuushyödyt sisämarkkinoilla koko yhteiskunnan käyttöön. Ministeriryhmän tänään hyväksymä etenemissuunnitelma vahvistaa yhteistyötä vastaavasti myös valtioneuvoston kesken, jotta olemme yhdessä Suomena vaikuttavampia ja kiritämme koko EU:ta tehokkaaseen digitaaliseen siirtymään. Pidän myös keskeisenä, että jatkamme tietopohjan kehittämistä seurannan työkaluna sekä kansallisella että EU-tasolla, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo.
Esitystä kehuu sosiaalisessa mediassa myös kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo.
– [Petteri] Orpon hallitus ottaa digiloikan vakavasti. Suomi aloittaa hallitusohjelmakirjausten mukaisesti siirtymisen ensisijaisesti digitaaliseen viranomaisviestintään. Tämä on suuri askel ja säästöpotentiaali talouteen lienee noin 9-numeroinen luku, Wallinheimo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Orpon hallitus ottaa digiloikan vakavasti.
Suomi aloittaa hallitusohjelmakirjausten mukaisesti siirtymisen ensisijaisesti digitaaliseen viranomaisviestintään. Tämä on suuri askel ja säästöpotentiaali talouteen lienee noin 9 numeroinen luku. https://t.co/tS1umtelvg— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) October 4, 2023