Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu lähivuosien aikana yhteen prosenttiin. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,1 prosenttiin ja julkisen talouden rahoitus on 1,4 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä on ennusteen mukaan lähes 5,5 miljardia euroa.
Talousennusteen esipuheessa penätään kovin sanoin toimia pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselta. Ennusteessa muistutetaan, ettei suhdanne tarjoa nyt samanlaista vetoapua työllisyydelle, kun talouden noustessa suhdannekuopasta. Hallituksen toimien suhteen sävy on ojentava ja lakoninen.
– Keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on monia. Hallitus on jo päättänyt joistain toimista neuvotteluissaan 2020 talousarviosta ja Julkisen talouden suunnitelmasta. Lisäksi se on sitoutunut etsimään lisää toimia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa, esipuheessa todetaan.
– Niitä odotellessa. Aikaa on annettu syksyn 2020 budjettiriiheen saakka, viesti hallitukselle jatkuu.
Jotta talous voisi kasvaa ennustettua nopeammin lähivuosina, maailmantalouteen ladattujen erinäisten häiriöiden pitäisi ennusteen mukaan hälventyä ja luottamuksen tulevaisuuteen kohentua sekä maailmalla että Suomessa.
Ennen kaikkea työllisyyden nousu edellyttäisi kuitenkin valtiovarainministeriön mukaan toimia, jotka tukevat suomalaisen tuotannon tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä, ja kasvattavat työn tarjontaa.
– Tehokkaiden ja mittaluokaltaan riittävien toimien löytäminen ja toimeenpano on talouspolitiikan tehtävä, ennusteessa todetaan.
Jotta suomalaiset vientiyritykset kykenisivät kasvattamaan tuotantoaan ja työvoimaansa, niiden pitää ennusteen mukaan kyetä päihittämään kilpailijansa maailmanmarkkinoilla.
– Siksi suomalaisen tuotannon kustannukset saisivat kasvaa korkeintaan samaa vauhtia kuin kilpailijoilla. Merkittävä osa kotimaisten kustannusten kasvusta lähivuosina määritetään työsopimusneuvotteluissa seuraavien kuukausien aikana, ennusteessa muistutetaan.
– Jotta puolestaan yrityksille olisi tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa eikä kasvu tyssäisi tarjontarajoitteisiin ja johtaisi kustannuskierteeseen, tarvitaan uudistuksia, jotka lievittävät työn kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuusongelmia, alentavat rakenteellista työttömyyttä ja aktivoivat työvoiman ulkopuolella olevista aiempaa useammat hakemaan töitä.
Antti Rinteen hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen ja 60[nbsp]000 uutta työllistä. Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa Twitterissä, että matka on tässä ennusteessa kasvanut entisestään.
– VM:n työllisyysennusteen heikentyminen merkitsee sitä, että 60 000 (päätösperäistä) lisätyöllistä ei enää riitä hallituksen 75 % työllisyysastetavoitteen saavuttamiseen. Nyt työllisiä tarvittaisiin nettomääräisesti noin 65 000 lisää (VM:n ennusteeseen verrattuna), Kärkkäinen sanoo.
Hänkin kiinnittää huomiota ennusteen esipuheeseen, ja etenkin sen lopun toteamukseen toimien odottamisesta.
– VM:n tuoreessa ennusteessa on uutena osiona esipuhe, joka antaa hyvän kuvan talouden näkymistä ja talouspolitiikan haasteista. Sen lopussa oleva viittaus työllisyys- ja kasvutoimiin on aika lakoninen ”Niitä odotellessa.”
VM:n tuoreessa ennusteessa on uutena osiona esipuhe, joka antaa hyvän kuvan talouden näkymistä ja talouspolitiikan haasteista. Sen lopussa oleva viittaus työllisyys- ja kasvutoimiin on aika lakoninen "Niitä odotellessa." https://t.co/HT6Jv5AXN1 pic.twitter.com/tdgr1lphi7
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) October 7, 2019