Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä.
Sote-menojen kasvu pitäisi rajata 0,9 prosenttiin vuodessa, kun ne kasvavat nyt 2,4 prosenttia. Hallituksen lakiesityksen mukaan kulut pidetään kurissa niin sanotulla menorajoittimella, johon eduskunnan perustuslakivaliokunta saattaa lausunnossaan puuttua. Lausunnon odotetaan valmistuvan tänään perjantaina.
Helsingin Sanomat selvitti, miten kolmen miljardin euron säästösumma ilmestyi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan. Soittokierros poliitikoille ja virkamiehille paljasti, että säästötavoitteen tausta ja perusteet ovat monille mysteeri.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla viime vaalikaudella laaditussa rakennepoliittisessa ohjelmassa todettiin, että: ”Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu nopeutuisi esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikköä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4 prosenttiyksikköä.” 1,4 prosenttiyksikköä vastaa noin kolmea miljardia euroa.
Sipilän erityisavustajan Riina Nevamäen mukaan säästötavoite otettiin annettuna Kataisen hallituksen ohjelmasta.
– Se oli hallituksen kunnianhimon taso sote-uudistukselle. Pohjana oli valtiovarainministeriön kymmenen miljardin euron kestävyysvajeesta, Nevamäki sanoi HS:lle.
Valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen mukaan säästötavoite vastaa summaa, joka tarvittaisiin kumoamaan väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu vuoteen 2030 mennessä.
”Maakuntien menokehykset eivät tule pitämään yhtenäkään vuotena”
Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtajan Markus Sovalan mielestä tavoitteen asettamisessa on tapahtunut ”tyypillinen makroekonomistien virhe”.
– Arvio potentiaalisista vaikutuksista, vaikutuksia koskeva tavoite ja päätöksiä koskeva vaikutusarvio menevät keskenään iloisesti sekaisin. Tämä on looginen sotku, Sovala sanoi HS:lle.
Sovalan mielestä säästötavoitteeksi asetettiin kolme miljardia euroa, vaikkei ollut kuvaa siitä, miten se saavutettaisiin. Sovala toimi hallitusneuvottelujen aikaan valtiovarainministeriössä kansantalousosaston päällikkönä.
Sovala ennustaa, etteivät maakuntien menokehykset tule pitämään yhtenäkään vuotena, vaan ne ovat vain lähtöpiste neuvotteluille lisärahasta.
– Maakunnan tehtävät ovat lakisääteisiä. Nämä budjettikehykset ovat aika kevyttä tavaraa, kun perusoikeudet jyräävät, Sovala totesi HS:lle.