Euroopan unionin johtajat ovat tuominneet kovin sanoin venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin 20. elokuuta tapahtuneen myrkyttämisen.
Päätös Venäjälle tapauksen vuoksi asetettavista EU-pakotteista näyttää kuitenkin olevan vielä monen mutkan takana. Vaikka Navalnyita vastaan käytetty aine on tunnistettu sotilaskäyttöön tarkoitetuksi Novitšok-hermomyrkyksi, murhayrityksen tekijöistä ja taustavoimista ei toistaiseksi ole esitetty pitävää näyttöä.
Osa EU-poliitikoista tiettävästi empii myös siksi, että he pelkäävät uusien pakotteiden heikentävän entisestään edellytyksiä yhteistyöhön Venäjän kanssa esimerkiksi Lähi-idässä. Viron puolustusministeri Jüri Luik kuuluu niihin, jotka eivät yhteistyötoiveille lämpene.
– Usein sanotaan, että me tarvitsemme Venäjää. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Venäjä auttaisi meitä rakentavasti millään tavoin, Luik sanoo saksalaislehti Der Spiegelille.
– Katsotaan esimerkiksi Libyan ja Syyrian konflikteja tai Krimin valtausta: Venäjä ei ole milloinkaan ollut niissä osa ratkaisua, vaan aina osa ongelmaa. Toki meidän on siitä huolimatta pidettävä diplomaattiset kanavat avoinna, hän toteaa.
Viron kokeneimpiin ja kansainvälisesti arvostetuimpiin poliitikkoihin lukeutuva Jüri Luik on toiminut maansa puolustusministerinä vuodesta 2017 sekä aiemmin 1993–94 ja 1999–2002. Hän on ollut Viron ulkoministeri 1994–95 sekä suurlähettiläs Moskovassa 2013–2015, Natossa 2007–2012, Washingtonissa 2003–2007 ja Brysselissä 1996–99.
”Kreml on ehdottomasti syyllinen”
Ministeri Luik kertoo pitävänsä selvänä, että Navalnyin murhayrityksen takana on Venäjän ylin valtiojohto.
– Sillä kokemuksella, joka minulla Venäjän järjestelmän toiminnasta on, voin varmuudella sanoa, että niin tärkeitä päätöksiä eivät tee kuvernöörit eivätkä alemman tason virkamiehet. Navalnyi oli yksi opposition johtajista. Käskyn tai hyväksynnän hänen myrkyttämiselleen on täytynyt tulla aivan huipulta, Luik sanoo.
– Olemme viime vuosina nähneet samankaltaisia tapauksia kerta toisensa jälkeen, ja ne noudattavat aina samaa kaavaa. Esimerkiksi Sergei Skripalin myrkyttäminen tai murha Berliinin Tiergartenissa. Nämä tapaukset osoittavat, että Venäjä on tuskin valmis tukemaan riippumatonta tutkintaa. Uskon silti vankasti, että lopulta totuus tulee julki – tapahtuupa se tutkinnan kautta tai niin, että media onnistuu sovittamaan palapelin palat yhteen, hän toteaa.