Nato on presidentti Kersti Kaljulaidin mielestä reagoinut asianmukaisesti itäiseen sivustaansa kohdistuviin turvallisuusuhkiin. Puolustusliiton toimet riittävän pelotevaikutuksen luomiseksi ovat hänen mukaansa kuitenkin yhä selvästi kesken.
Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan ja Romaniaan vuoden 2016 jälkeen sijoitetut Naton monikansalliset taisteluosastot ovat edistäneet merkittävästi alueellista turvallisuutta ja vakautta, presidentti arvioi.
– Samaan aikaan meidän on kyettävä lopullisesti ratkaisemaan kysymys siitä, kuinka liittoutuneiden joukkojen täydennysten siirtäminen alueelle kriisitilanteessa tapahtuisi. Tarvitsemme sitä varten riittävän yksityiskohtaisia puolustussuunnitelmia, nopeasti toimivan komentorakenteen sekä säännöllistä harjoittelua, Keski- ja Itä-Euroopan maiden valtiojohtoa Slovakiassa tavannut presidentti Kaljulaid sanoo.
– Meidän on myös mietittävä, kuinka Baltian maiden ilmavalvontamissio kyetään tarvittaessa nopeasti muuttamaan ilmapuolustukseksi, hän toteaa.
Nato ja EU:n puolustusulottuvuus vahvistavat ja täydentävät Kaljulaidin mukaan toinen toistaan.
– Euroopan unioni on kautta historiansa toteuttanut resurssien uudelleenjakoa siten, että tietyillä maantieteellisillä alueilla tai sektoreilla vallinneet puutteet on kyetty yhteisin voimavaroin eliminoimaan. Puolustusyhteistyössä sellaiseen ei vielä olla edetty, mutta tulevaisuudessa niin voisi tapahtua, presidentti visioi.
”Liittolaisten sitoutuminen on vahva”
Viron puolustusvoimien komentaja painottaa, että Ämarin ja Tapan tukikohtiin sekä Tallinnaan sijoitetut Nato-liittolaisten joukot eivät ole maassa näytösluontoisesti, vaan osana Viron sotilaallista puolustusta.
– Liittolaistemme päättäväisyys ja aikeet eivät ole koskaan olleet niin selvät kuin tänään, Viron itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa paraatissa Tallinnassa puhunut kenraalimajuri Martin Herem sanoo.
Baltian alueen turvallisuus vahvistuu kenraalimajuri Heremin mukaan tänä vuonna entisestään, kun Latvian Adažiin perustetaan monikansallisen divisioonan esikunta. Valtaosa uuden esikunnan henkilöstöstä tulee Latviasta, Tanskasta ja Virosta, mutta myös useat muut maat ovat asettamassa sinne upseereita.
– Tämä on kehitystä, joka sitoo Viron ja Latvian turvaamisen yhdeksi kokonaisuudeksi osana koko Itämeren alueen turvallisuutta, Herem toteaa.
Hän kehottaa muistamaan, että Viron liittosuhteet perustuvat yhteisille arvoille, joiden puolustamisesta niin virolaiset kuin liittolaismaiden sotilaat ovat kerran toisensa jälkeen uhranneet henkensä.