Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo sanoo monien tahojen yrittävän kirjoittaa uudelleen korona-ajan historiaa.
Hän vastaa professori Heikki Hiilamon arvosteluun niin sanottuja epidemian tukahduttajia kohtaan. Hiilamon mukaan Eroon koronasta -liike ”ponnisti älyllisesti epärehellisestä haaveesta” ja esitti vaatimuksia, vaikka ryhmän joukossa ei ollut epidemiologeja. Professori väitti monien tieteentekijöiden yrittäneen mestaroida alalla, jota eivät itse asiassa tunteneet.
– Olenkin pettynyt, että Hiilamon analyysistä puuttuu analyysi. Hiilamo kierrättää vanhoja ja kuluneita sloganeita, joita on väsymiseen asti nähty. Hiilamon keskeinen kritiikki on, että tukahduttaminen oli toivoton koronastrategia, ja ”alan asiantuntijat” kertoivat jo aikaisin tämän, Tuomas Aivelo kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa tukahduttamisen käsite on tulkittu eri lailla, sillä ääripään sijasta viruksen tukahduttamisen voi katsoa olleen Suomen virallisena linjana. Tavoitteena oli pitää tartunnat minimissä, kunnes rokotteilla tautitaakasta tuli poliittisesti siedettävä.
– On älyllisesti epärehellistä sanoa, että Suomen linja oli, etteivät kaikki sairastu samaan aikaan. Omikron-muunnoksen valtakautta ennen tartuntoja oli saanut vain muutama prosentti suomalaisista. Tämä on hyvin kaukana siitä, että kaikki olisivat saaneet tartunnan samaan aikaan. On myös älyllisesti epärehellistä sanoa, että tämä oli ”tartuntatautiepidemiologian asiantuntemukseen perustuva linja”. Tämä oli ennen kaikkea poliittinen päätös. Erilaisia linjoja voi perustella erilaisilla epidemiologisilla mallinnuksilla, mutta näiden välillä valinta on poliittinen, Tuomas Aivelo sanoo.
Monet maat valitsivat vaihtelevia epidemiastrategioita, sillä esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain linjat olivat erilaisia. Pienetkin erot vaikuttivat lopulta merkittävästi siihen, miten pandemiasta selvittiin.
Myös epidemiologian käsitteen voi katsoa tarkoittavan monia eri asioita.
– Myönnän: tautiekologia on heikosti tunnettu tieteenala. Lisäksi monet alan tutkijat kutsuvat itseään epidemiologeiksi tai esimerkiksi matemaattisiksi epidemiologeiksi – eivätkä monet ole kovin tarkkoja näistä termeistä, nehän ovat vain sanoja. En siten ihmettelekään, ettei Hiilamo ihan tajua mitä epidemiologia tarkoittaa, Aivelo toteaa.
Tutkijan mukaan koronapandemian yksi toistuvista teemoista on ollut asiantuntemuksen hybris, jossa on uskottu enemmän omaa näppituntumaa kuin todellisen maailman dataa ja harkittuja mallinnuksia.
– Loppujen lopuksi THL on eniten vastuussa omasta luottamuksestaan. Mahdollinen epäluottamus ei ole mikään vapaudu vankilasta -kortti. THL:n työntekijät, kuten Hiilamo, ovat vastuussa laitoksen synnyttämästä luottamuksen tunteesta, Tuomas Aivelo sanoo.
Hänen mukaansa Eroon koronasta -ryhmän vaikutusta suomalaiseen pandemianhoitoon on vielä vaikea arvioida.
– Poikkitieteellinen keskustelu tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä niin pandemioiden kuin muiden ympäristökriisien ratkaisussa. Lisäksi tärkeää tulee olemaan se, että erimielisetkin mielipiteet pääsevät esille, eivätkä valtion virastoista riippumattomat tutkijat epäile arvostella hallintokoneiston toimintaa, Aivelo jatkaa.