Venäjän johto tarkastelee kokeneen brittitutkijan Nigel Gould-Daviesin mukaan Valko-Venäjän poliittista tilannetta turvallisuuskysymyksenä. Kyse ei kuitenkaan ole Venäjän valtion, vaan nimenomaan presidentti Vladimir Putinin hallinnon turvallisuudesta.
Asemastaan epätoivon vimmalla kamppaileva Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka hyödyntää hänen mukaansa tätä Putinin huolta selittäessään, että ellei demokratiaa vaativia protesteja tukahduteta Minskissä, ne vyöryvät pian myös Venäjälle.
– Putin on samaa mieltä. Hän näkee demokraattisen Valko-Venäjän olennaisena uhkana. Tällä on hälyttäviä vaikutuksia sekä Valko-Venäjän että lännen kannalta, Venäjään ja entisen Neuvostoliiton alueeseen erikoistunut Gould-Davies sanoo International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon tuoreessa artikkelissa.
Vaikka Valko-Venäjän äskettäisten presidentinvaalien tosiasiallinen voittaja Svetlana Tihanouskaja tukijoukkoineen on tehnyt selväksi, että opposition tarkoituksena ei suinkaan ole kääntää selkäänsä Venäjälle, se ei Putinille riitä.
– Sillä ei ole merkitystä, koska jo pelkkä demokratia sinänsä loisi epätoivottavan esimerkin. Vapaa Valko-Venäjä saattaa haluta hyviä suhteita Venäjään, mutta Venäjä ei näytä sietävän vapaata Valko-Venäjää, Gould-Davies toteaa.
Ennen tutkijan uraansa Gould-Davies on työskennellyt Britannian ulkoasiainhallinnossa, muun muassa maansa suurlähettiläänä Minskissä.
”Euroopan santarmi” elää yhä
Koska Putinin asenne on mikä on, lännellä ja Venäjällä on Gould-Daviesin mukaan tuskin edellytyksiä yhteistyöhön Valko-Venäjän tämänhetkisen pattitilanteen ratkaisemiseksi.
Mikäli kyse olisi ensisijaisesti geopolitiikasta, Valko-Venäjä saattaisi hänen mukaansa olla valmis lupaamaan pysyttelevänsä Naton ulkopuolella, kunhan maa vain säilyttää vapautensa.
– Jos Venäjä kuitenkin pitää jo pelkkää vapauden näkymää uhkaavana, silloin on epätodennäköistä, että länsi kykenisi Venäjää tyydyttävään kompromissiin omia arvojaan uhraamatta, Gould-Davies sanoo.
Valko-Venäjän kriisissä joutuvatkin hänen mukaansa vastakkain paitsi lännen ja Venäjän intressit, myös lännen edustamat arvot ja Kremlin alituinen oman edun tavoittelu.
– Tsaarin Venäjä oli ”Euroopan santarmi”, joka tukahdutti liberaalin vallankumouksen Keski-Euroopassa. Neuvostoliitto asetti alueen maihin kommunistisen järjestelmän ja toteutti sotilaallisia väliintuloja sen säilyttämiseksi. Venäjä on lyhyesti sanoen pyrkinyt pitkään päättämään, kuinka sen naapurimaita hallitaan, hän toteaa.
Vladimir Putin ei luovuta
Vaikka Venäjän tavoitteet vaikuttavat ilmeisiltä, sillä on Gould-Daviesin mukaan edessään vaikeita valintoja.
– Avoin interventio laukaisisi uuden kriisin lännen kanssa ja lähes varmasti myös uusia Yhdysvaltain pakotteita. Sen seurauksena Valko-Venäjän väestö myös luopuisi nykyisestä myönteisestä suhtautumisestaan Venäjää kohtaan ja alkaisi yhdistää Venäjän sortoon. Venäjällä olisi siten kaikkein huonoimmat suhteet lähimpiin slaavilaisiin naapureihinsa, Valko-Venäjään ja Ukrainaan, hän sanoo.
Gould-Davies uskoo Putinin tekevän kaiken voitavansa, jotta Valko-Venäjän rauhanomainen muutos kohti demokratiaa tulee tukahdutetuksi. Putin myös haluaa Valko-Venäjälle johtajan, joka on riittävän vieraantunut sekä lännestä että omasta kansastaan hyväksyäkseen maansa tosiasiallisen sulautumisen Venäjään.
– Putin välttää käyttämästä Venäjän voimaa, mikäli mahdollista. Hän on kuitenkin tehnyt selväksi, että hän on siihenkin valmis, Gould-Davies toteaa.