Ukrainaa vastaan käytävä hyökkäyssota on ranskalaisen sotahistorioitsijan Jean Lopezin mukaan paljastanut Neuvostoliiton puna-armeijan malliin yhä pitkälti perustuvien Venäjän asevoimien heikkoudet. Myös Vladimir Putinin pelkoon ja hyvin hierarkkisiin komentosuhteisiin nojaava johtamistapa sekä sotilaiden värvääminen vankiloista edustavat hänen mukaansa pitkää Venäjän ja Neuvostoliiton perinnettä.
– Emme tiedä mitään Putinin ja hänen strategiensa eli sodasta vastaavien kenraalien välisestä suhteesta. Voidaan kuitenkin sanoa, että perinteisesti Venäjän hallitsija on tsaarinajasta – Pietari Suuren tai Nikolai I:n ajoista – lähtien aina suhtautunut hyvin vakavasti rooliinsa asevoimien johtajana, Lopez sanoo ranskalaislehti L’Expressin haastattelussa.
– Tämä jatkui neuvostoaikana, ja se toteutuu myös Venäjän federaation päämiehen Putinin kohdalla. Hänkin johtaa pelolla, vaikkakaan ei samantasoisella terrorilla, jolle Stalinin aikana yllettiin. Venäjän sotilasjohtajilla on taipumus antaa hyvin nopeasti periksi poliittisen johdon edessä, Lopez toteaa.
– Putinin armeija on säilyttänyt hyvin vertikaalisen komentomallin. Upseereilla ei ole juuri lainkaan kannustimia aloitteellisuuteen. Poliittinen johto suitsii sotilasjohtoa hyvin tiukasti, mutta sotilasjohdolla on hyvin tiivis kontrolli omasta upseerikunnastaan. Venäläisillä upseereilla on tapana olla odottamattomien tilanteiden sattuessa aika avuton ja kääntyä esimiestensä puoleen tietääkseen, mitä tehdä. Heitä ei ole koulutettu tekemään aloitteita eikä kantamaan vastuuta. Sama päti jo tsaarien aikana.
Paluu 1600-luvulle
Ennen Wagneria ja muita viime vuosina muodostettuja sotilasyhtiöitä Venäjällä ei ollut Lopezin mukaan käytetty palkkasotureita satoihin vuosiin.
– On mentävä kauas taaksepäin, 1600-luvulle asti, löytääkseen Venäjän valtion rahoittamia palkkasotilasjoukkoja tsaarin palveluksessa, hän sanoo.
– Myös tsaarien aikana sen sijaan käytettiin vankeja niin, että näille tarjottiin vapautumisen mahdollisuutta. Se oli keino hankkiutua eroon kehnoista alamaisista, kunnes vuonna 1874 siirryttiin asevelvollisuuteen, hän toteaa.
– Stalin vei tämän toisen maailmansodan aikana vielä pidemmälle, kun miljoona tavallista – ei poliittista – vankia otettiin palvelukseen vankileireiltä. Heidät määrättiin palvelukseen tavanomaisiin puna-armeijan yksiköihin, ei rangaistuspataljooniin.
Vielä Neuvostoliiton viimeisen presidentin Mihail Gorbatšovin kaudella puna-armeijan johto saattoi Lopezin mukaan rekrytoida jopa 50 000 vankia vuodessa saavuttaakseen sille asetetut tavoitteet.
– Kun Wagner-pomo Jevgeni Prigožin värvää vankiloista, hän siis noudattaa suurta venäläistä ja neuvostoliittolaista perinnettä.