Useita viikkoja kestäneen jahkailun jälkeen Kreml taipui Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) Venäjä-ohjelmaa johtavan Brian Whitmoren mukaan lopulta tunnustamaan tosiasiat ja lykkäämään poikkeuksellisen suurisuuntaiseksi kaavailtua toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotisjuhlaparaatia, joka oli määrä järjestää 9. toukokuuta Moskovassa.
Venäjän puolustusministeriö asetti paraatiharjoituksiin osallistuneet joukot karanteeniin sen jälkeen, kun merkittävä määrä niiden sotilaita oli saanut koronavirustartunnan.
– Tämä oli iso takaisku. Tapahtumassa ei ole kyse vain sotilaallisesta muistoseremoniasta, vaan myös rituaalista, jolla legitimoidaan sota-ajan sankaruuteen nojaavan ja patrioottista mielialaa ruokkivan hallinnon legitimiteettiä, Whitmore sanoo CEPA:n julkaisemassa artikkelissa.
– Pandemia on myös horjuttanut Kremlin tämänvuotista poliittista lippulaivaprojektia kaatamalla huhtikuun 22. päiväksi suunnitellun perustuslakikansanäänestyksen. Sen oli tarkoitus antaa muodollinen sinetti (Vladimir) Putinin aikeille jatkaa valtakauttaan vuoteen 2036, hän toteaa.
Kolmas vastoinkäyminen oli hänen mukaansa tunaroitu tapa, jolla Moskovassa toteutettiin digitaaliseen QR-koodiin perustuva järjestelmä kaupungin asukkaiden liikkumisen valvomiseksi koronakriisin vuoksi määrättyjen rajoitusten oloissa.
– Sosiaaliseen mediaan ilmestyi videoita ja valokuvia, joissa tuhannet kansalaiset olivat juuttuneet hyvin lähelle toisiaan pitkissä jonoissa metron alikäytävillä, kun poliisi pyrki tarkastamaan manuaalisesti heidän kulkulupiaan, Whitmore kertoo.
Usko kaikkivoipaisuuteen katosi
Vaikka muutkin maat parhaillaan kamppailevat koronakriisin luomien akuuttien haasteiden kanssa, epäonnistumisen poliittiset seuraukset voivat Whitmoren mukaan olla erityisen kovia valtioissa, joissa valta on voimakkaasti keskitetty ja henkilöitynyt.
– Moskovan Carnegie-keskuksen Tatjana Stanovaja kirjoitti taannoin, että vuonna 2014 tapahtuneen Krimin liittämisen jälkeen ”Putin lakkasi olemasta poliitikko ja alkoi pitää itseään historiallisena hahmona”. Hän jatkoi sellaisten hahmojen ”oikeuttavan itsensä historiallisten saavutustensa kautta”, Whitmore sanoo.
Siksi poliittiset vastoinkäymiset saattavat hänen mukaansa muodostua raskaammaksi kuin osiensa summa. Juuri niin voi olla tapahtumassa nyt, kun Venäjän eksponentiaalisesti kasvava vahvistettujen koronavirustartuntojen määrä kyseenalaistaa mielikuvaa Putinin hallinnon voittamattomuudesta ja horjuttaa sen legitimiteettiä.
Whitmore kertoo Venäjän tiedeakatemiaa edustavan Aleksandr Tsipkon kirjoittaneen laajalevikkisessä Moskovskij Komsomolets -lehdessä, että ”vain muutamassa viikossa koronavirus on tuhonnut perinteisen käsityksen Venäjän vallan kaikkivoipaisuudesta”.
Tsipkon mukaan ”uskostamme siihen, että viranomaiset voivat tehdä mitä haluavat, että he ovat aidosti ylivoimaisia suhteessa maahamme ja maailmaan, ei ole enää mitään jäljellä. Koronavirus on vienyt lopullisesti pohjan venäläiseltä vallan pyhittämisen perinteeltä”.
Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen tuore mielipidemittaus kertoo Putinin kannatuksen vajonneen alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen.
– Mikään tästä ei tarkoita, että Putinin hallinto olisi romahduksen partaalla. On kuitenkin viitteitä siitä, että dramaturgian, harhautuksiin perustuvan mielikuvamanipuloinnin, holhouksen – ja tarvittaessa myös kiristyksen – käyttäminen vallan säilyttämiseksi ja sen oikeutuksen pyhittämiseksi tehoaa aiempaa vähemmän, Whitmore toteaa.
– Vallanpitäjillä on nyt vastustaja, joka ei piittaa propagandasta ja jota ei voi ostaa, lahjoa eikä painostaa. Pandemian jälkeinen Venäjä tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin maa, joka siihen ajautui.