Presidentti Vladimir Putinin asettuminen räikeään vaalivilppiin syyllistyneen Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukašenkan tueksi saattaa tuoreen amerikkalaisarvion mukaan käydä jopa sietämättömän kalliiksi Venäjälle.
Lukašenkan äskettäisen Sotšin-vierailun yhteydessä Putin luonnehti Valko-Venäjää Venäjän läheisimmäksi liittolaiseksi ja sanoi maiden järjestävän yhteisiä sotaharjoituksia ”käytännössä kuukausittain”. Jos Valko-Venäjän oppositioliikehdintä muodostuisi hallitsemattomaksi, Putin sanoi olevansa valmis lähettämään maahan venäläisiä poliisireservejä.
Käytännössä Venäjä saattaisi lähettää Valko-Venäjälle puolisotilaallisia joukkoja jopa enemmän kuin Ukrainaan vuonna 2014, amerikkalaisen Rand-ajatushautomon tutkijat William Courtney ja Howard J. Shatz arvioivat.
He muistuttavat Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan johtaneen lännen asettamiin ennennäkemättömän laajoihin talouspakotteisiin Venäjän finanssi-, energia- ja puolustussektoreita kohtaan. Pakotteet ovat purreet, ja samaan aikaan myös öljyn maailmanmarkkinahintojen romahdus on näivettänyt maan yksipuolista taloutta.
– Venäjän talous on menettämässä jalansijaansa. Vuonna 2019 maan bruttokansantuote oli 1,7 biljoonaa dollaria nykyrahassa, mikä merkitsee jyrkkää pudotusta 2,3 biljoonasta vuonna 2013, tutkijat sanovat.
Jos presidentti Putin päätyisi lähettämään joukkoja Valko-Venäjälle, Venäjään kohdistettaisiin heidän mukaansa todennäköisesti entistäkin kovempia läntisiä pakotteita. Voimatoimien riskit ovat siis Kremlin näkökulmasta hyvin merkittävät.
Kahdesta vaihtoehdosta
Heikkenevän elintason venäläisten keskuudessa aiheuttama pettyneisyys on Courtneyn ja Shatzin mukaan entistä laajempaa. Näissä olosuhteissa moni pitänee jo Kremlin nykyisiäkin sotilaallisia seikkailuja Ukrainassa lähinnä taloudellisena taakkana.
– Sitkeät hallituksen vastaiset protestit Habarovskissa voivat viestiä tyytymättömyydestä, joka saattaa nousta pintaan myös muualla, he sanovat.
Voimankäyttö Valko-Venäjällä olisivat lisäksi heidän mukaansa luultavasti omiaan vahvistamaan länsimielisiä asenteita valkovenäläisten keskuudessa samaan tapaan kuin Ukrainassa on vuoden 2014 jälkeen tapahtunut.
– Demokratiat Venäjän eurooppalaisilla rajoilla – Suomi, Baltian maat, Ukraina, Georgia – eivät ole mitenkään uusi asia. Valko-Venäjän kohdalla Kremliä saattaa kuitenkin huolettaa geopoliittinen siirtymä kohti länttä ja esimerkkivaikutus, joka Venäjän lähimmän itäslaavilaisen naapurin demokratisoitumisella olisi, Courtney ja Shatz arvioivat.
Putin saattaa heidän mukaansa joutua pian valitsemaan kahden vaihtoehdon väliltä: tukahduttaako Valko-Venäjän demokratiakehitys väkivalloin vai asettaako etusijalle Venäjän oman talouden tervehdyttämisen ja sosiaalisten jännitteiden lieventämisen.
– Sotšissa Putin vaikutti olevan valmis tukemaan Valko-Venäjän epäonnistunutta hallintoa siinäkin tapauksessa, että siitä uhkaisi koitua kova hinta Venäjän taloudelle, he toteavat.