”Vladimir Putinia vaivaa vakava Ukraina-pakkomielle”

Venäjän presidentin historiaväitteet ovat professori Andrew Wilsonin mukaan pääosin tuulesta temmattuja.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on useissa viimeaikaisissa puheenvuoroissaan perustellut Ukrainaa koskevia vaatimuksiaan väittämällä, että venäläiset ja ukrainalaiset ovat tosiasiassa yksi kansakunta.

Ukraina onkin Putinin mukaan keinotekoinen valtio, joka syntyi bolševikkijohtaja Vladimir Iljitš Leninin päähänpistosta ja joka on itsenäinen vain, koska lännen tukema pieni kansallismielisten fanaatikkojen joukko niin haluaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Jo vieraillessaan Kiovassa vuonna 2013 – noin puoli vuotta ennen Krimin miehitystä – Putin oli väittänyt puheessaan, että Ukraina kokonaisuudessaan on historiallisesti Venäjää. Ajatus Ukrainasta valtiona, jolla ei ole olemassaolon oikeutusta, onkin tullut Putinille Lontoon University College -yliopiston Ukraina-tutkimuksen professorin Andrew Wilsonin mukaan piintynyt henkilökohtainen pakkomielle.

– Putin turvautuu kolmeen tyypilliseen silmänkääntötemppuun. Hän ensinnäkin vaihtaa jatkuvasti terminologiaa ja määrittelee kaikki ”venäläisiksi”. Tämä on pelkkää kielipeliä, ei todellista argumentointia, Wilson kirjoittaa brittiläisen Royal United Services Institute -ajatushautomon (RUSI) julkaisemassa artikkelissa.

–Toiseksi Putin sivuuttaa kaiken, mitä tapahtui silloin, kun ukrainalaiset ja venäläiset elivät erillisissä valtioissa – itse asiassa pitempään kuin he ovat eläneet yhdessä. Kolmanneksi hän väittää jatkuvasti, että on olemassa yhteinen kieli ja uskonto, mikä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, Wilson toteaa.

Ukrainalaiset ovat eri mieltä

Tosiasiassa ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset ovat sukulaiskansoja, eivät ”samaa kansaa”, kuten Putin sitkeästi jankuttaa. Vaikka Putin on puhunut ja kirjoittanut aiheesta paljon, missään yhteydessä hän ei ole Wilsonin mukaan ottanut huomioon sitä, mitä ukrainalaiset itse asiasta ajattelevat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjän presidenttiä ei näytä kiinnostavan myöskään se, että ukrainan kieli on omaksunut runsaasti vaikutteita puolasta ja muista eurooppalaisista kielistä. Ukrainan kirkko on puolestaan ollut aktiivisessa vuorovaikutuksessa läntisen renessanssin, uskonpuhdistuksen ja vastauskonpuhdistuksen kanssa päinvastoin kuin eristäytyneisyydellään ylpeilevä Venäjän ortodoksinen kirkko.

– 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa ukrainalaiset ja venäläiset antoivat molemmat panoksensa yhteiseen kulttuuriin samaan tapaan kuin englantilaiset ja skotlantilaiset brittikulttuuriin. Tämä kuitenkin lakkasi 1800-luvun loppupuolella, kun venäläisen nationalismin innoittama keisarikunta omaksui ”putinistisen” linjan, jonka mukaan ukrainalaiset olivatkin venäläisiä, Wilson sanoo.

– Tosiasiaksi jää, että ukrainalaiset ja venäläiset ovat eläneet kauemmin erillään enemmän kuin yhdessä, ja kun he elivät yhdessä, he eivät aina tulleet toimeen keskenään. Ja ukrainalaisilla olkoon asiasta viimeinen sanansa sanottavana. Heinä-elokuussa tehdyssä mielipidekyselyssä 70 prosenttia ukrainalaisista oli eri mieltä Putinin kanssa ja sanoi, että ukrainalaiset ja venäläiset eivät ole yksi kansa, hän toteaa.

Mainos