Venäjän diktaattori Vladimir Putinin taannoinen päätös irrottautua Mustanmeren viljasopimuksesta osui venäläistutkija Aleksander Gabujevin mukaan odotetusti Moskovan omaan nilkkaan. Venäjä palasi sittemmin viljasopimukseen.
– Hänen [Putinin] täyskäännöksensä osoittaa, miten katastrofaalinen ulkopolitiikka on antanut Venäjän jäljellä oleville kumppaneille valtavasti vaikutusvaltaa, Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon vanhempi tutkija Gabujev arvioi Twitter-ketjussaan.
Hän jatkaa, että tämän vaikutusvallan käyttäminen siihen, että sota Ukrainassa saataisiin loppumaan tai Venäjä pakotettua vähentämään jännitteitä olisi kuitenkin hyvin vaikeaa.
Aleksander Gabujevin mukaan Vladimir Putin pyrki painostamaan länttä viljasopimuksesta irtautumalla. Turkin kaltaisten maiden vastarinta oli odotettavissa. Gabujev kuitenkin sanoo tämän vaikuttaneen paljon nopeammin kuin osattiin odottaa.
Gabujev kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, miten Vladimir Putin puhui Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin roolista päätöksessään palata viljasopimukseen Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksessa keskiviikkona.
Putin totesi tuolloin muun muassa, ettei Venäjä tule estämään millään tavalla viljan kuljetusta Ukrainasta Turkkiin ja korosti Turkin ”neutraalia statusta konfliktissa”, maan viljateollisuuden kykyjä sekä ”Erdoganin pyrkimyksiä ajaa köyhimpien talouksien etuja”.
– On harvinaista kuulla tällaista puhetta Putinilta, Aleksander Gabujev sanoo.
Vaikka muutkin painostivat Moskovaa, näyttää Turkilla olleen tilanteessa erityinen rooli.
Tämä kaikki kertoo Gabujevin mukaan Turkin vaikutusvallasta Moskovaan.
Sitä tutkija selittää sillä, kuinka sota Ukrainassa on saanut Venäjän kumppanit kaikkoamaan. Tässä tilanteessa jäljellä olevilla on runsaasti valtaa.
– Moskova luottaa paljon aiempaa enemmän yhteyksiin Kiinan, Intian, Turkin, Saudi-Arabian ja Intian kaltaisten maiden kanssa.
Turkilla on runsaasti taloudellista valtaa Venäjään. Kauppa maiden välillä on kasvanut liki 200 prosenttia sodan alkamisen jälkeen. Gabujevin mukaan Turkki on myös Venäjän tärkein väylä niin sanotulle rinnakkaistuonnille. Sillä tarkoitetaan maahantuontia ilman tuotteiden tavaramerkin haltijan suostumusta ja valtuutettujen jakelijoiden ohi. Venäjä on sallinut monien tuotteiden rinnakkaistuonnin toukokuussa helpottaakseen pakotteiden kuristamaa tuontitavaroiden saatavuutta.
Tämän lisäksi Turkilla on Aleksander Gabujevin mukaan suuri rooli pakotteiden alla olevien yhtiöiden ja henkilöiden finanssikeskuksena.
Viimeiseksi Gabujev mainitsee Armenian ja Azerbaidzanin sodan kaltaiset alueelliset konfliktit, joissa Moskovan on nyt kuunneltava Ankaraa.
Pystyisivätkö Turkin kaltaiset Venäjän kanssa yhä pelaavat valtiot painostamaan Putinia lopettamaan sodan tai ainakin vähentämään riskiä pahimpien tilannekuvien toteutumisesta?
– Ikävä totuus on, että rajalliset onnistumiset, kuten viljasopimuksen henkiin herättäminen, eivät kerro paljoakaan, Aleksander Gabujev arvioi.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi Turkilla, Kiinalla ja Intialla on kaikilla hyvin erilaisia ja osin myös keskenään vastakkaisia intressejä sodan ja Venäjän suhteen.
Gabujevin mukaan tämä johtaa tilanteeseen, jossa eri maat pystyvät saamaan Vladimir Putinilta mitä ne haluavat, mutta eivät silti lähde ratkomaan yhdessä sodan kaltaisia isoja asioita, joissa niillä ei ole selvää yhteistä intressiä.
Gabujev arvioi, että vain Yhdysvallat pystyisi vaikuttamaan tilanteeseen. Hän ei kuitenkaan pidä tätä realistisena.
🚢🫓🧵
Putin's decision to pull the plug on the grain deal has predictably backfired. His U-turn shows how a disastrous foreign policy has given tremendous leverage to few remaining partners of 🇷🇺. But using it to stop the war or force the Kremlin to deescalate will be very hard. pic.twitter.com/zVqeUTlfjm— Alexander Gabuev 陳寒士 (@AlexGabuev) November 3, 2022
3/ It's very instructive to see how Putin talks about @RTErdogan's role in his decision to return to the grain deal. He outlines it during November 2 meeting with permanent members of 🇷🇺 security council. https://t.co/TZMK1fIBuh
— Alexander Gabuev 陳寒士 (@AlexGabuev) November 3, 2022
6/ The obvious answer is that Putin's disastrous war has left Russia with very few partners, and this partners have much more leverage over the Kremlin than before. Moscow relies on ties with selected countries like China, India, Turkey, KSA, Iran much more than it used to.
— Alexander Gabuev 陳寒士 (@AlexGabuev) November 3, 2022
9/ Finally, there are regional conflicts where 🇷🇺 has to increasingly accommodate interests of Ankara and its partners, particularly Armenia-Azerbaijan standoff. This piece in @CEIP_Politika provide some background, and you always should read @Tom_deWaal. https://t.co/CgW7PVBXZv
— Alexander Gabuev 陳寒士 (@AlexGabuev) November 3, 2022
12/ What about the ability of countries like Turkey to put pressure on Putin in order to, if not abandon the war completely, at least stop increasing risks of worst-case scenarios? Sad truth is that limited successes like revival of the grain deal are hardly instructive.
— Alexander Gabuev 陳寒士 (@AlexGabuev) November 3, 2022
15/ "Instead of an update of the non-aligned movement for the current predicament, many prefer to try their luck with bilateral deals," @ClaraDFMarques explains in this excellent and sad column for @business, and I can't agree more. https://t.co/EcPFVtXNbG
— Alexander Gabuev 陳寒士 (@AlexGabuev) November 3, 2022