Koronakriisissä valtion ja kuntien verotulot pienenevät samalla kun julkiset menot nousevat. Vaasan yliopiston yritysverotuksen professori Juha Lindgren on huolissaan. Hänen mukaansa Suomen verotuloja uhkaa koronan lisäksi myös kansainvälinen verotuksen kehitys.
– Koronaepidemia iskee julkiseen talouteen, tulot ehtyvät ja menot kasvavat voimakkaasti. Samaan aikaan, kun talouden pyörät eivät pyöri, on tavattoman suuri tarve julkiselle tuelle, Lindgren sanoo Vaasan yliopiston tiedotteessa.
– Tilanne on tietenkin se, että kriisi on pakko hoitaa. Rahaa käytetään rajatusti, mutta valtio, joka on jo velkaantunut, velkaantuu entisestään. Verotuksen näkökulmasta tämä on ankea asetelma, hän jatkaa.
”Herkkä aihe”
Heti kun pandemia ja akuutti kriisi on saatu hallintaan, suunnan täytyykin Lindgrenin mukaan olla, että velkaantumista lähdetään suitsimaan pitkäjänteisesti. Muuten velka ei professorin mukaan katoa mihinkään.
– Näen, että valtion velka on siirrettyä verotusta. Jos me emme sitä maksa, sen maksavat tulevat sukupolvet verotuksessaan.
Juha Lindgrenin mukaan kriisitilanne luo lisää ymmärrystä sille, että veroja tarvitaan ja niistä myös hyödytään.
Avoimia kysymyksiäkin on.
– Kriisitietoisuus tukee veronmaksumyönteisyyttä, joka on Suomessa tunnetusti korkea. Mutta voidaanko veroastetta enää nostaa, professori kysyy.
– Jos verorasitusta lisätään, mihin veroihin ja miten korotus kohdistuu? Tämä on herkkä poliittinen asia, Lindgren jatkaa.
Suomi voi olla häviäjä
Juha Lindgrenin mukaan Suomea uhkaavat verotulojen vähenemisen lisäksi myös mahdolliset digitalisaatiosta juontuvat muutokset verotulojen kansainvälisessä jaossa.
Nykyisin yritykset eivät aina sijaitse fyysisesti maassa, jossa niiden myymien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kulutus muodostaa osan niiden liikevaihdosta. Lisäksi kuluttajan toimien ja kuluttajasta kerätyn datan ajatellaan muodostavan arvoa, jonka perusteella verotusoikeutta haluttaisiin kohdistaa myös kulutusmaahan.
OECD on esittänyt, että verotusoikeutta siirrettäisiin digitaalisissa palveluissa ja kuluttajille suunnatuissa digituotteissa maihin, joissa yrityksellä on käyttäjiä tai myyntiä. Eli toisin sanoen Googlea, Netflixia, Facebookia ja vaikkapa peliyhtiöitä verotettaisiin myös siellä, missä palveluita käytetään.
– Kokonaisvaikutuksia on mahdoton sanoa. On myös vaikea vetää rajaa sille, mikä on digituote. OECD:n vero-osaston apulaisjohtaja on arvioinut, että Suomi voisi olla voittaja, mutta kovin moni muu ennustaa, että olemme ilman muuta häviäjiä, Juha Lindgren sanoo.
Uusi kansainvälinen verosääntely voisi tarkoittaa sitä, että suuret maat, joissa on paljon kuluttajia, hyötyisivät, kun taas pienet maat olisivat häviäjän roolissa.
Lindgren muistuttaa, että mediatietojen mukaan esimerkiksi Supercellin talousyksikön johtaja Heikki Puomila on arvioinut, että tarvittaisiin noin kolmetoista Googlea, että saataisiin Supercellin nykyisin Suomeen maksamien verojen määrä muutoksen jälkeen Suomeen jatkossakin.