Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan voimaharjoittelu lisäsi lihaksissa niin sanottujen kierrätys- ja hajotuskoneistojen eli autofagosomien määrää, jotka kierrättävät ja hajottavat solujen toiminnan kannalta haitallista solumateriaalia, kerrotaan Jyväskylän yliopistosta.
Autofagosomit ovat ikään kuin solujen roska-autoja, joissa kuljetetaan haitallista ja vahingoittunutta solumateriaalia kierrätettäväksi ja hajotettavaksi.
– Voimaharjoittelun seurauksena lisääntynyt autofagosomien määrä edistää vaurioituneen ja pitkäikäisen solumateriaalin kierrätystä, millä voi olla suotuisa vaikutus lihaskunnon kannalta. Lisäksi jätekoneistojen lisääntyminen saattaa edistää lihaksen palautumisessa yksittäisestä voimaharjoituksesta, kertoo tiedotteessa tohtorikoulutettava Jaakko Hentilä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistui nuoria ja vanhempia miehiä sekä kokeneita miespuolisia veteraanipikajuoksijoita. Tutkittavilla ei ollut aiempaa säännöllistä voimaharjoittelutaustaa. Veteraanipikajuoksijoilla myös juoksunopeus kehittyi, kun pikajuoksuharjoittelun rinnalle lisättiin voimaharjoittelua 20 viikon ajaksi.
Väitöstutkimuksessa huomattiin myös, että proteiinien vääränlaisesta laskostumisesta aiheutuva stressivaste oli aktivoitunut kaksi vuorokautta yksittäisen voimaharjoituksen jälkeen lihaksessa. Tämä vaste ei ollut kuitenkaan aktiivinen pidemmän voimaharjoittelujakson jälkeen.
– Tämä väliaikaisesti koholla ollut stressivaste saattaa olla yksi tekijä, joka edesauttaa lihasten palautumista voimaharjoittelusta, Hentilä arvioi.
Tulokset on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa Acta Physiologica ja Medicine and Science in Sport and Exercise.
Väitöskirjan tarkastustilaisuus pidetään 12. marraskuuta.