Professori Mark Galeotti arvioi Venäjän siirtävän talouttaan kohti sodanajan vaatimuksia. Muutos on ristiriidassa virallisen propagandan kanssa, sillä Ukrainan ”erityisoperaation” nimittäminen sodaksi voi tarkoittaa 15 vuoden vankeusrangaistusta.
Presidentti Vladimir Putin uhosi kesäkuussa Venäjän kansantalouden voittavan sitä vastaan kohdistetun ”taloudellisen salamasodan”. Tuoreiden arvioiden perusteella maan bruttokansantuote on laskemassa vuoden aikana 15 prosenttia, minkä lisäksi inflaatio on kohonnut 17 prosenttiin.
Öljyn ja maakaasun myyntituloista huolimatta Venäjä ei pysty enää ostamaan mikrosirujen ja varaosien kaltaisia tuotteita pakotteiden vuoksi.
– Tilanne on samankaltainen kuin kuluttajilla Neuvostoliiton loppuaikoina. Taskussa oli ruplia, mutta niitä ei voinut käyttää mihinkään, Mark Galeotti kirjoittaa Spectator-lehden kolumnissaan.
Professori pohtii, pystyykö Vladimir Putin edes kohtaamaan vaikeita tosiasioita. Ukrainan sota perustui pitkälti kenraalien ja ulkopolitiikan toimijoiden perättömiin tietoihin ja oletuksiin Ukrainan poliittisesta tilanteesta. Keskuspankin johtaja Elvira Nabiullinan arviot eivät ole olleet presidentin mieleen.
– Kun Nabiullina sanoi hänelle videokonferenssissa, että sota on huuhtomassa taloutta alas viemäristä, niin hän ilmeisesti vain lopetti puhelun, Galeotti toteaa.
Venäjän duumassa on hyväksytty pikavauhtia kaksi lakiesitystä, jotka siirtävät maan käytännössä sodanajan taloudelliseen mobilisaatioon. Varapääministeri Juri Borisovin mukaan tarkoituksena on vastata ”kolossaaliseen pakotteiden paineeseen” kohdistamalla tilapäisesti tiettyjä osia taloudesta aseiden ja ammusten tuotantoon. Lakiesitysten myötä venäläisyhtiöt eivät voisi kieltäytyä valtiollisista tilauksista.
Mark Galeotti pitää selvänä, että aloite muutoksiin tuli Kremlistä. Lakimuutokset odottavat vielä Vladimir Putinin allekirjoitusta.
– Se kertoo kovan linjan haukkojen ideologisesta voitosta. He alkoivat puhua heti hyökkäyksen jälkeen tarpeesta militarisoida talousjärjestelmä, Galeotti toteaa.
Sodan alkuvaiheessa pääministeri Mihail Mišustinin ja Elvira Nabiullinan kaltaiset teknokraatit onnistuivat suostuttelemaan presidentin siitä, että sotatalouteen siirtyminen olisi virhe. Sodan jatkuessa liberaalit piirteet tulevat todennäköisesti katoamaan Venäjän taloudesta.
Turvallisuusnneuvoston vaikutusvaltaisen sihteeri Nikolai Patruševin on arvioitu kannattavan mallia, joka muistuttaisi 1910-luvun lopulla käydyssä sisällissodassa sovellettua bolshevikien ”sotakommunismia”.
– Teollisuus kansallistettiin, työläiset asetettiin sotilaallisen kurin alle ja ruokaa säännösteltiin. Se oli brutaalia, mutta se toimi. Patrushev ja hänen liittolaisensa eivät ole kuitenkaan vasemmistolaisia: uusi malli näyttää sotakommunismilta, mutta ilman kommunismia, Mark Galeotti sanoo.
#Russia is militarising its economy
Finally battling through the blizzard of Boris-related stories, my quick take on the move towards militarising the economy, an ideological goal for some, a necessity thanks to the war for others. In @SpecCoffeeHouse https://t.co/6ik32l59I0— Mark Galeotti (@MarkGaleotti) July 9, 2022