Vaikka Venäjän sisäiset jännitteet kiristyisivät merkittävästi, Verkkouutisten haastattelemat korkea-arvoiset entiset suomalaisupseerit pitävät maan asevoimien väliintuloa epätodennäköisenä.
– Olisi kovin vaikea kuvitella tilannetta, jossa Venäjän asevoimien panssarivaunut vyöryisivät Moskovan kaduille, maavoimien entinen esikuntapäällikkö, kenraalimajuri evp. Jorma Ala-Sankila sanoo.
– Elokuun 1991 tapahtumien syövereissä sotilailla oli merkittävä rooli, mutta silloin Neuvostoliitto oli sekasorron tilassa eikä nykyisen kaltaisia sisäisen turvallisuuden rakenteita käytännössä ollut, hän toteaa.
Nyt presidentti Vladimir Putinin ja hänen hallintonsa asemaa turvaavat sekä kansalliskaarti että sisäministeriön alaiset joukot, joilla on Ala-Sankilan mukaan sisäisten levottomuuksien torjunnassa ensisijainen rooli.
– Niitä on nimenomaisesti kehitetty hillitsemään ja patoamaan sellaista oppositiomielistä liikehdintää, jota Venäjällä on viime viikkojen aikana Aleksei Navalnyin ympärillä koettu. Ne eivät epäröi käyttää väkivaltaa siviiliväestöä kohtaan, kuten olemme nähneet. Tässä ollaan kuitenkin veitsenterällä, sillä suoranainen verenvuodatus saattaisi hyvinkin kääntyä Putinin hallintoa vastaan, hän arvioi.
Sotavoima ulkopolitiikan jatkeena
Venäjän sisäisessä turvallisuudessa maan asevoimat eivät Putinin aikana näytelleet merkittävää osaa, mutta ulkopolitiikassa niiden rooli on ollut merkittävä.
– Asevoimia on käytetty ulkopolitiikan välineenä vuoden 2008 Georgiasta lähtien esimerkiksi Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. Jos Putin pyrkisi jälleen sisäpoliittista asemaansa jollain tavoin pönkittämään, siinä keinovalikoimassa asevoimat varmasti jälleen olisivat, Ala-Sankila sanoo.
Laajamittaista voimankäyttöä hän pitää ainakin ensi vaiheessa epätodennäköisenä.
– Venäjähän on viime vuosina kehittänyt hyvin monipuolisesti ulkoisen vaikuttamisensa välineitä. Ajatellaan vaikka tiedustelun roolia, kyberiskukykyä, tietoverkkovaikuttamista, salaisia operaatioita ja erikoisjoukkojen käyttöä – keinoja, joihin Kreml on voinut turvautua jo rauhantilankin vallitessa, hän toteaa.
Toukokuussa järjestettävällä voitonpäivän paraatilla Venäjä pyrkinee Ala-Sankilan mukaan jälleen kerran korostamaan sotilaallista voimaansa ja Putinin keskeistä roolia maan palauttamisessa suurvallaksi.
– Syksyllä järjestettävään Zapad-harjoitukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Senhän järjestää tänä vuonna Suomea sivuava läntinen sotilaspiiri ja siihen ehkä osallistuu Valko-Venäjän ohella myös Venäjän pohjoinen laivasto.
Huomio suunnataan ulospäin
Pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö Martti J. Kari muistuttaa, että jo Neuvostoliitossa asevoimien huomio oli tapana kohdistaa ulospäin silloin, kun maan sisällä kuohui.
– Asevoimien valmiutta kohotettiin kahdesta syystä. Sillä oltiin varautuvinaan lännen mahdolliseen interventioon, mikä oli tekosyy. Todellinen syy oli se, että sotilaille haluttiin antaa muuta ajateltavaa kuin se, mitä omassa maassa tapahtuu. Heidän piti keskittää ajattelunsa ja toimintansa väitettyyn ulkoiseen viholliseen, filosofian tohtori, eversti evp Kari sanoo.
– Esimerkiksi ilmapuolustus käskettiin tyypillisesti korkeampaan hälytysvalmiuteen ja aluksia lähetettiin tavanomaista enemmän merelle. Maavoimille harjoituksia, jotta sotilaat saatiin ulos kasarmeilta seuraamasta uutisia, hän kuvailee.
Nyt Venäjän asevoimiin on palautettu neuvostomallin mukaiset poliittiset upseerit, joita ollaan julkisten lähteiden mukaan sijoittamassa jokaiseen komppaniaan.
– Nämä kaverit varmaan työskentelevät aika kuumeisesti jo. He kertovat sotilaille, mihin näiden pitää uskoa. Tarkoituksena on selvästi varmistaa, ettei asevoimien sisällä aleta ajatella mitään, vaan totuus tarjoillaan valmiina.
Ylimääräisiä harjoituksia on Karin mukaan aiempaa helpompi järjestää matalalla kynnyksellä.
– Kun Putin nosti Sergei Šoigun poikkeustilaministeriöstä puolustusministeriksi, tämä toi asevoimiin nopean reagoinnin ajattelun. Kalenterin mukaisen harjoituskierron päälle tuli eritasoisia valmiusharjoituksia. Jos sellaisia nyt järjestetään, sotilaat eivät edes ajattele, että se liittyisi jotenkin Navalnyiin, vaan lähtevät pusikkoon, kun käsky käy.