Hedelmällisyys on laskenut korkean tulotason maissa viime vuosikymmenen aikana, mutta myös ihmisten toivomien lasten määrä on vähentynyt.
Ihanteellisena pidetty lapsiluku on laskenut erityisesti vuosina 1985-1994 syntyneillä, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus.
Tutkija Kateryna Golovinan mukaan joka neljäs 25-vuotiaista vuosina 1985-1989 ja 1990-1994 syntyneistä miehistä ilmoitti, että heidän ihanteellinen lapsilukunsa on nolla. Vuosina 1975-1979 ja 1980-1984 syntyneistä miehistä 25 vuoden iässä lapsettomiksi halusi jäädä 4 prosenttia ja 5 prosenttia.
1985-1989 ja 1990-1994 syntyneistä naisista halusi 25-vuotiaina jäädä lapsettomiksi hieman yli viidennes, kun aiemmin prosenttiluvut olivat olivat 2 ja 9.
Väestöliiton vuosina 2007-2018 keräämiin toistuviin ja kattaviin kyselytutkimuksiin osallistui 20-45-vuotiaita miehiä ja naisia viidestä syntymäkohortista: 1970-1974, 1975-1979, 1980-1984, 1985-1989 ja 1990-1994. Osallistujat ilmoittivat henkilökohtaisen ihannelapsilukunsa eli sen, kuinka monta lasta he haluaisivat saada. Tätä verrattiin eri syntymäkohorttien kesken samassa iässä.
Golovinan mukaan ihannelapsiluvun lasku ei liity vuoden 2008 talouskriisistä johtuneeseen taloudelliseen epävarmuuteen.
– Vaikka koulutuksen, tulojen ja työllisyystilanteen sekä ihannelapsiluvun välillä havaittiin jonkin verran yhteyttä, erot ihannelapsiluvussa eri syntymäkohorttien välillä pysyivät merkittävinä, hän sanoo tiedotteessa.
Tämä viittaa siihen, että hedelmällisyysihanteiden laskun taustalla on syvempi kulttuurinen muutos.
Tutkimustulokset osoittavat, että asenteet lastenhankintaa ja perhe-elämää kohtaan ovat muuttuneet Suomessa. Tämä puolestaan saattaa olla yksi syy siihen, että syntyvyys on laskenut.
– Nykyaika on muuttanut perinteisiä elämänpolkuja, joihin lasten hankkiminen on aiemmin kuulunut. Valinnanvapaus voi lisätä tietoisia päätöksiä lapsettomuudesta mutta myös epävarmuutta lasten hankkimisesta, toteaa tiedotteessa yksi hankkeen tutkijoista, psykologian professori Markus Jokela.