Independentille puhuneen lähteen mukaan Yhdysvallat on ilmoittanut irakilaisviranomaisille, että pääministeri Nuri al-Malikin on jätettävä virkansa ennen kuin Yhdysvallat puuttuu Irakin tilanteeseen sotilaallisesti.
Yhdysvalloissa ollaan sitä mieltä, ettei Irakin sunni- ja shiiaväestöjen välillä voi olla rauhaa ennen kuin al-Maliki väistyy maan johdosta.
Irakin parlamentti kokoontuu päättämään puhemiehen ja presidentin nimityksestä heinäkuussa. Tuolloin äänestetään myös hallituksen muodostamisesta. Irakilaislähteiden mukaan on epätodennäköistä, että al-Maliki valitaan kolmannelle kaudelle.
Heinäkuu voi kuitenkin tulla liian myöhään Irakille ja Yhdysvalloille.
Viimeiset pari viikkoa ovat olleet katastrofaalisia al-Malikin hallinnolle. Ääri-islamistiset ISIS-taistelijat ovat vallanneet valtavia maa-alueita Irakissa ja hyökänneet useisiin kaupunkeihin.
Irakin hallinnon joukot ovat paenneet islamistien tieltä ja al-Maliki nähdään pitkälti kyvyttömänä vastaamaan tilanteeseen.
ISIS-joukot ovat edenneet tällä viikolla jo maan pääkaupungin Bagdadin liepeille. Asiantuntijat epäilevät Irakin armeijan kykyä lyödä islamistijoukot ilman ulkopuolista apua.
Irakin tilanne voi vaikuttaa talouteen ja turvallisuuteen Lännessäkin
ISIS-järjestön vallan kasvulla voi olla vakavia ja kauaskantoisia seurauksia länsimaissa.
Yhdysvallat on valuttanut Irakin sotiin jo biljoona dollaria. Lisäksi se on avustanut Irakin nykyhallintoa kymmenillä miljardeilla.
Irakissa on myös menehtynyt lähes 4500 amerikkalaista ja kymmeniätuhansia on haavoittunut.
CNBC-uutiskanavan gallupin mukaan 52 prosenttia amerikkalaisista on sitä mieltä, ettei Yhdysvallat ole päässyt tavoitteisiinsa Irakissa. Lisäksi Pohjois-Irakin nopea joutuminen ISIS-taistelijoiden käsiin on herättänyt närää etenkin Irakissa taistelleissa sotaveteraaneissa ja muissa sotia tukeneissa.
Mikäli ISIS-järjestön annetaan hallita Pohjois-Irakia ja Etelä-Syyriaa, tarkoittaa se käytännössä sitä, että islamisteilla on hallussaan montaa varsinaista valtiota suurempi alue.
ISIS-kapinallisten alueesta voisi jopa tulla Taliban-hallinnon aikaisen Afganistanin kaltainen suojapaikka ääri-islamilaisille terroristeille.
Lisähuolta aiheuttavat myös islamistien riveissä taistelevat länsimaalaiset.
Lontoon King’s Collegen tuoreen arvion mukaan ISIS-taistelijoiden joukossa on nykyisin noin 3000 ulkomaalaista, joista monet ovat Euroopasta.
Yksin saksalaisia uskotaan olevan yli 300.
Kotiin palaavien islamistien uhka onkin otettu Saksassa tosissaan. Saksan sisäministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan, kuinka mahdollisten terroristien kotiinpaluu voitaisiin estää laillisesti.
”ISIS on tällä hetkellä keskittynyt Irakiin, mutta suuri huolemme on se, että järjestö kääntää katseensa länteen ja alkaa etsiä, värvätä ja kouluttaa länsimaalaisia, jotka palaavat sitten kotimaihinsa koulutettuina ääri-islamisteina”, nimettömänä pysytellyt amerikkalaisviranomainen totesi CNN:lle.
Espanjan viranomaiset pidättivät maanantaina kahdeksan epäiltyä ISIS-järjestön värvääjää. Heidän johtajansa on ollut vangittuna Guantanamo Bayn vankilassa.
Öljyvirran katkeaminen tarkoittaisi valtavaa hinnannousua
Islamistitaistelijat iskivät keskiviikkona Baijin öljynjalostamoon Irakissa.
Pohjois-Irakissa sijaitseva jalostamo on maan suurin. Siellä tuotettu polttoaine päätyy pääasiassa kotimarkkinoille, eikä sen joutuminen islamistien käsiin vaikuta vielä suoraan Irakin öljynvientiin. Markkinoilla jalostamoisku johti kuitenkin raakaöljyn hinnan nousuun.
Toistaiseksi on vielä epäselvää, onko jalostamo jo täysin ISIS-taistelijoiden hallussa vai ei. Irakin hallituksen lähteiden mukaan jalostamosta taistellaan edelleen.
Vaikka Baijin jalostamon kohtalo koskettaakin eniten tavallisia irakilaisia, on se kuitenkin otettu markkinoilla vastaan varoituksena siitä, mihin Irakin tilanne voi pahimmillaan kärjistyä.
Asiantuntijoiden mukaan Etelä-Irakin öljykenttien joutuminen kapinallisten haltuun voisi johtaa vakaviin seurauksiin markkinoilla.
”Öljy-yhtiöt vetävät kaikki muut paitsi välttämättömät työntekijänsä pois maasta – jopa etelässä. Yritykset pyrkivät viemään öljyä vielä kun se onnistuu. Öljyshokin riski nousee silti, mikäli Etelä-Irak uhkaa kaatua”, markkina-analyytikko Phil Flynn totesi MarketWatchille keskiviikkona.
Irakin odotetaan kattavan 60 prosenttia OPEC-maiden öljyntuotannon kasvusta vuoteen 2019 mennessä. Mikäli näin ei tapahdu, on kasvu otettava muualta. Se tarkoittaa hintojen nousua.
Asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa Irakin laajenevan kriisin mahdollisista talousvaikutuksista. Jos öljyntuotanto Irakissa häiriintyy nopeasti ja vienti estyy, voi se johtaa suureenkin hinnannousuun lyhyellä aikavälillä.
Monet pitävät öljyn hinnan kohoamista yli 140 dollariin barrelilta yhtenä syynä vuoden 2008 globaaliin talouskriisiin. Irakin kriisin aiheuttama uusi hintapiikki voisi laukaista jälleen maailmanlaajuisen laman.
Tällä hetkellä Yhdysvalloissa tärkeän WTI-raakaöljyn hinta pyörii 106 ja 107 dollarin välillä barrelilta.
Hurjimpien arvioiden mukaan Irakin öljynviennin loppuminen kokonaan nostaisi raakaöljyn hinnan jopa 200 dollariin barrelilta. Mikäli Irakin sota kuitenkin laajenee muita Lähi-idän öljyntuottajamaita koskettavaksi sunnien ja shiiojen väliseksi konfliktiksi, voi tämäkin olla vielä halpa hinta.