Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien edellytykset kahdenväliseen yhteistyöhön ja tarvittaessa myös yhteisiin operaatioihin ovat muutaman viime vuoden aikana kehittyneet kokonaan uudelle tasolle, Suomen Tukholman-suurlähetystön puolustusasiamies, kommodori Rami Peltonen toteaa.
Hän muistuttaa presidentti Sauli Niinistön Sälenin turvallisuuspoliittisessa konferenssissa tammikuussa 2014 lausuneen, että Suomella ja Ruotsilla olisi tilaa ja tilausta ottaa kahdenvälisessä puolustusyhteistyössään askel eteenpäin mihinkään silti hyppäämättä.
– Pian tuosta vuoden 2014 Sälenin konferenssista tulee kuluneeksi viisi vuotta. Mihinkään ei ole hypätty, mutta edistysaskeleita puolustusyhteistyössä on otettu varmasti enemmän kuin mitä moni tuolloin uskalsi odottaa, Peltonen arvioi Centrum Balticum -säätiön julkaisemassa kolumnissaan.
Vaikka molemmat maat ovat viime vuosina tiivistäneet kahdenvälistä puolustusyhteistyötään myös muiden maiden kanssa, Suomen ja Ruotsin keskinäisen yhteistyön päämäärät ovat hänen mukaansa muita kunnianhimoisempia ja kumppanuusalueet kattavampia.
– Tässä suhteessa maittemme välinen yhteistyö on ainutlaatuista, Peltonen toteaa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Suomen Tukholman-suurlähetystössä kommodori Peltonen on toiminut muun muassa puolustusministerin sotilasneuvonantajana sekä osastoesiupseerina, sektorijohtajana ja erityistehtävässä Pääesikunnassa.
Tervettä kansallista itsekkyyttä
Kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Suomen ja Ruotsin kansalliset tarpeet toteutuvat kommodori Peltosen mielestä esimerkillisellä tavalla.
– Yhteistyön taustalla on paitsi maittemme maantieteellinen läheisyys ja yhteinen historia, myös kummankin maan itsekäs tarve muuttuneessa turvallisuustilanteessa vahvistaa omaa puolustustaan ja näin ylläpitää Itämeren alueen vakautta, hän sanoo.
– Kyseessä on todellinen ”win–win”-tilanne, jossa kumpikin maa tekee yhteistyötä omista kansallisista lähtökohdistaan, mutta tulokset hyödyttävät molempia.
Peltonen muistuttaa yhteistyöllä tavoiteltavan molempien maiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja edellytyksiä kykyyn operoida yhdessä kaikissa olosuhteissa niin rauhan, kriisin kuin sodankin aikana.
Puolustusministerit Jussi Niinistö ja Peter Hultqvist allekirjoittivat viime kesänä maiden välisen yhteisymmärryspöytäkirjan, johon on kirjattu yhteensä 19 eri yhteistyöaluetta poliittisen tason dialogista yhteistyön edellyttämän lainsäädännön tarkasteluun. Useilla yhteistyöalueista on Peltosen mukaan saavutettu jo tähän mennessä huomattavaa edistystä.
– Maahantulolupiin liittyviä käytäntöjä on kevennetty, puolustusvoimiemme välille on luotu turvaluokitellun tiedon välittämiseen soveltuvat yhteysjärjestelyt ja molempien maiden lainsäädäntöön on tehty tarkennuksia, jotka tarvittaessa mahdollistavat avun antamisen ja vastaanottamisen. Myös kriisiajan yhteistoiminnan suunnittelussa ja tilannekuvayhteistyössä on edetty, hän listaa.
– Olemme hyvässä vauhdissa, mutta jäljellä on vielä paljon tehtävää. Meillä on edelleen tilaa ja tilausta ottaa uusia edistysaskeleita Ruotsin kanssa tehtävässä yhteistyössä.