Viro toimii YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaana toukokuun alusta alkaen. Neuvostoa johtaa kukin sen jäsenmaista vuorotellen aina kuukauden kerrallaan. Viro on yksi turvallisuusneuvoston kymmenestä kaksivuotiskausittain vaihtuvasta jäsenestä vuoden 2021 loppuun.
Puheenjohtajuutensa aikana Viro haluaa keskittyä etenkin koronaviruspandemiaan, turvallisuuskysymyksiin ja kansainvälisen oikeuden periaatteisiin. Viron ulkoministeriön mukaan maa pyrkii myös edistämään turvallisuusneuvoston toiminnan läpinäkyvyyttä.
– Turvallisuusneuvosto jatkaa työskentelyään koko koronaviruskriisin ajan. Kun meistä tuli tammikuussa neuvoston valittu jäsen, emme aavistaneet, että vain muutamassa kuukaudessa maailman olisi käsiteltävä yhtä suurimmista kriiseistään sitten toisen maailmansodan, Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu sanoo.
Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuuteen liittyy Reinsalun mukaan kriisioloissa tavanomaistakin suurempi vastuu, mutta hän vakuuttaa Viron olevan siihen valmis.
Pandemia muodostaa hänen mukaansa vakavan terveysuhan ohella myös rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvan haasteen. Pandemian kukistamiseksi hän kehottaa tukemaan YK:n pääsihteerin António Guterresin aloitetta maailmanlaajuisen aselevon puolesta sekä jatkamaan meneillään olevia rauhanturvaoperaatioita ja varmistamaan humanitaarisen avun esteetön perillepääsy kriisialueilla.
Neuvostomiehityksen raskas muisto
Toisessa maailmansodassa Viro joutui sekä Neuvostoliiton että natsi-Saksan miehittämäksi. Neuvostomiehityksestä muodostui vuosikymmeniä kestänyt painajainen: maa sai palautettua itsenäisyytensä vasta 20. elokuuta 1991 ja viimeiset miehitysjoukot poistuivat sen maaperältä vasta kolme vuotta myöhemmin.
Maailmansodan päättymisestä Euroopassa tulee 8. toukokuuta kuluneeksi 75 vuotta. Viro haluaa ulkoministeri Reinsalun mukaan muistaa merkkipäivää myös turvallisuusneuvoston puheenjohtajan roolissa.
– Tässä yhteydessä Viro kokoaa valtioita muistamaan yhdessä heitä, jotka tapettiin, sekä keskustelemaan sodanjälkeisestä maailmanjärjestyksestä ja kansainvälisen lain ydinperiaatteista – etenkin voimankäytön ja sillä uhkaamisen kiellosta. Aihe on erityisen tärkeä, kun otetaan huomioon, että konflikteja on Euroopassa edelleen, hän toteaa.
Turvallisuusneuvoston puheenjohtajakauden kunniaksi Tallinnan Kadriorgissa sijaitsevan presidentinpalatsin lippurivistöön kohosi perjantaina presidentti Kersti Kaljulaidin päätöksellä Viron, EU:n ja Naton lippujen rinnalle YK:n lippu.