Seurakuntien kolehtikeräyksen merkitys jakaa mielipiteitä pappien keskuudessa, kertoo Yle. Suomalaiset kirkot keräävät vuosittain noin kahdeksan miljoonaa euroa kolehtirahaa, joka jaetaan Kirkon ulkomaanavulle ja erilaisille lähetysjärjestöille. Osan seurakunta jakaa itse paikallisesti.
– Ei se ihan hirveän tärkeää ole, verrattuna siihen kuinka paljon maksamme kirkollisveroa, toteaa Kallion seurakunnan kappalainen Riitta Männistö.
Männistön mielestä kolehtikeräys on menneisyyden symboli, joka voitaisiin lopettaa. Hänen mukaansa kolehdin siunaaminen messussa tuntuu hieman turhan suurieleiseltä jutulta rahamääriin nähden.
Moni pappi pitää myös summaa pienenä, mutta tärkeänä. Seurakuntalaisille itselleen auttamisen mahdollisuuden merkitystä arvioidaan isoksi. Kristillistä arvoa pidetään myös merkityksellisenä.
– Kyllähän omistaan toiselle antaminen jonkun muun hyväksi on kuitenkin kristillisen lähimmäisen rakkauden ensimmäisiä hyveitä Jeesuksen opeista, sanoo kirkkoherra Juha Vuorio.