Korkeakoulujen yhteishaussa käytettiin viime keväänä ensimmäistä kertaa pakollisena ensikertalaiskiintiöitä eli korkeakoulujen piti varata osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.
Hallitusten tavoitteena on ollut saada nuoret nopeammin työelämään. Suomessa korkeakouluopiskelut aloitetaan muita maita myöhemmin eli keskimäärin vasta 24-vuotiaana.
Kuitenkin vain 250 nuorta hyötyi viime vuonna tästä ensikertalaisuuskiintiöstä eli sai opiskelupaikan huonommilla valintapisteillä kuin jotain toista alaa jo opiskeleva tai tutkinnon suorittanut hakija.
Viime syksynä alkaneen koulutuksen aloituspaikoista 45 prosenttia (22 600 paikkaa) oli yhteishaussa varattu ensikertalaisille, ja lopulta reilu 36 000 ensikertalaista otti saamansa opiskelupaikan vastaan. Valtava enemmistö ensikertalaisista pääsi siis opiskelemaan ilman hyötyä kiintiöistä. Yhteensä aloituspaikkoja oli tarjolla noin 47 500.
Ensikertalaisuuskiintiön takia nuoret kuitenkin taktikoivat nyt tarkkaan, mihin kannattaa hakea opiskelemaan. Esimerkiksi lääkäriksi haluava hakee ykkösenä lääketieteelliseen, mutta ei välttämättä kakkosena lukemaan kemiaa, ettei menetä ensikertalaisuuttaan, jos päätavoitteena on lääkärin ura. Nuori pitää mieluummin välivuoden kuin lukee lääkärin opintojen kannalta hyödyllistä kemiaa.
Jatko-opiskeluihin on kuitenkin haettava ja saatu opiskelupaikka on otettava vastaan, jos aikoo saada Kelalta työmarkkinatukea.
Useiden nuorten lisäksi opinto-ohjaajat vahvistavat kiintiöiden negatiivisen vaikutuksen.
– Kiintiöillä ei tunnu olevan mitään alkuperäistä merkitystä, ne tuovat vain epävarmuutta. Mutta ilmiöön liittyy paljon muutakin. Näyttää siltä, että tämä sukupolvi ei uskalla ottaa riskejä, ja näyttäisi erityisesti siltä, että tytöt haluavat varmistella, etteivät vahingossakaan tee väärää valintaa, kertoi Suomen opinto-ohjaajien yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vuorinen Ylelle.
Yhä useampi nuori aikoo myös pitää välivuoden. Toissapäivänä julkistetun Nuorten tulevaisuusraportin mukaan nyt lähes joka kolmas eli 29 prosenttia lukiolaisista arvioi pitävänsä lukion jälkeen välivuoden. Tytöistä peräti 38 prosenttia suunnitteli välivuotta.