Ylen kyselyn mukaan kokonaan rokottamattomia hoitajia osallistuu toisinaan riskiryhmiin kuuluvien hoitamiseen. Esimerkiksi vanhusten hoidossa tulisi kuitenkin lain mukaan käyttää ensisijaisesti rokotettuja henkilöitä.
Osa terveydenhuollon henkilökunnasta Suomessa on yhä rokottamatta, kun nuoret hoitajat odottavat rokotevuorojaan.
Sairaanhoitopiireille tehdyn kyselyn mukaan hoitotilanteista on tullut yksittäisiä koronatartuntoja rokottamattomille hoitajille ja myös rokotetuille.
Hoitajien rokotussuojan puute huolestuttaa erityisesti Kymsoten johtajalääkäreitä. Hallintoylilääkäri Kari Kristerin mukaan rokottamattomuus tartunnanjäljityksessä on käynyt ilmi, että terveydenhuollossa on mukana henkilöitä, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään rokoteannosta.
– He ovat sosiaalisesti aktiivisia nuoria aikuisia, jotka saavat taudin matkoilta ja kokoontumisista, hallintoylilääkäri Kari Kristeri sanoo Ylelle.
Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäisen mukaan koronatartuntoja on ollut esimerkiksi kotihoidon työntekijöillä, jotka käyvät myös vanhusten kodeissa.
– Osa nuorista ihmisistä ei koe rokotetta tarpeelliseksi. Voisin kuvitella, että osalla rokottamattomista työntekijöistä on vielä opinnot kesken, ja he ovat meillä kesätöissä, Pietikäinen ihmettelee tilannetta.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä henkilöstöjohtaja Saija Stenbacka sanoo, että yksittäiset työntekijät ovat voineet jossain kohdin ilmoittaa, jos eivät ota rokotusta joko juuri nyt tai eivät ollenkaan. Hoitajan ei tarvitse kertoa omasta rokotetilanteestaan työnantajalle.
Vastausten arvioiden mukaan ainakin yhden rokotteen on saanut 85–95 prosenttia sairaanhoitopiirien henkilökunnasta.
Esimerkiksi HUS:ssa arvioidaan, että ensimmäisen kororarokotteen on saanut 95 prosenttia lääkäreistä ja hoitajista ja toisen rokotteen noin kaksi kolmasosaa.
Lapissa rokotteista on kysytty pahojen epidemiatilanteiden yhteydessä. Kävi ilmi, että rokottamattomia oli 10–25 prosenttia osastojen työntekijöistä.