Opiskelijat ottavat opintolainaa huomattavasti aiempaa enemmän, Yle kertoo.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä on yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 opintolainaa otettiin keskimäärin 6 700 euroa, kun vuonna 2022 lainaa oli jo 22 660 euroa opiskelijaa kohden.
Tiedot perustuvat Kelan tilastoihin.
Kasvua selittää osin opintolainojen kuukausimäärän korottaminen vuonna 2017. Maisterit valmistuvat tyypillisesti 6–7 vuodessa, joten viime vuonna valmistuneet ovat voineet nostaa suurimman osan opiskeluajastaan 650 euroa kuussa entisen 400 euron sijaan.
Ammattikorkeakoulusta valmistuneella oli vuonna 2010 opintolainaa keskimäärin 6 244 euroa. Vuonna 2022 lainaa oli 17 802 euroa.
Sama ilmiö näkyy myös pankeissa. Nordeassa opintolaina-asiakkaiden lainataakka on noussut kolmessa vuodessa noin 9 000 eurosta 10 500 euroon. Nordea Kiinnitysluottopankin johtaja Jussi Pajala muistuttaa Ylelle, että kyseessä ovat keskimääräiset luvut ja yksilökohtaiset erot voivat olla isojakin.
Opintolaina on pitkään mielletty Suomessa ”ilmaiseksi lainaksi”, koska sen korkotaso muihin lainoihin on ollut matala. Yleisen korkotason noustessa näin ei kuitenkaan enää ole.
– Ei sellaista ole olemassakaan kuin ilmainen laina. Vaikka jostain asiasta sanotaan, että se on huokeaa, niin emme kuitenkaan enää elä 1970-lukua, jolloin inflaatio ja palkkainflaatio maksoivat lainat pois, Pajala sanoo Ylelle.
Iso opintolaina voi aiheuttaa vaikeuksia myöhemmin saada esimerkiksi asuntolainaa. Opintolainojen tuotepäällikkö Atte Ylä-Mattila OP:stä näkee, että opintolaina harvoin kaataa kuitenkaan unelmaa omasta asunnosta.
– Isompi vaikutus sillä on siihen, minkälaiset unelmat ovat realistisia. Toki lainan määrä vaikuttaa, mutta myös se, kuinka paljon opintojen ohella on saanut säästettyä, Ylä-Mattila sanoo Ylelle.