Kaupunkien puistobulevardit ovat arvioituja suurempia saasteloukkuja, kaupunkiekosysteemin professori Heikki Setälä arvioi Ylelle.
Ilmansaasteet jäävät Setälän mukaan puistokaduille loukkuun, kun liian tiheään istutettujen puiden latvusto estää ilman vaihtumisen puiden alta. Tällöin saasteet jäävät jumiin ja heikentävät kaupunkien ilmanlaatua.
– Kaupungit ovat lämpimiä paikkoja, ja niissä on paljon ylöspäin suuntautuvia ilmavirtauksia. Sen huomaa siitä, että esimerkiksi maahan heitetty muovipussi saattaa leijailla korkealle. Kadunvarren tai puiston puu saattaa estää nämä virtaukset, jolloin kaasut ja pienhiukkaset jäävät pyörimään nenän korkeudelle, professori Heikki Setälä kuvailee Ylelle.
– Kuvitellaan, että kaikki vihreä on aina hyvää, kun se on luonnollista. Näin ei valitettavasti aina ole. Puusto ei puhdista kaupunki-ilmaa teiden läheisyydestä.
Suurimmat pitoisuudet ilman epäpuhtauksia onkin Setälän mukaan mitattu kaupunkioloissa, joissa isojen teiden toisella tai molemmilla puolilla kulkee usein jalka- ja pyörätie, ja sen vieressä kasvaa kaistale vihreää kuten pieni metsikkö.
– Kuten ääni heijastuu kaikuna seinästä takaisin, samalla lailla saasteet kimpoavat viherseinästä jalkakäytävälle pyörimään, Setälä vahvistaa.
Setälän mukaan ilmiö on yleinen esimerkiksi Helsingissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan hiukkasmaisille ilmansaasteille altistuminen aiheuttaa vuosittain 1[nbsp]800 ennenaikaista kuolemaa.
– Mitä lähempänä kaupunkia tai tietä asuu, kuuluu kaatuvien joukkoon. Minäkin, joka en ikinä ole asunut ydinkeskustassa, haistan saasteet aina saapuessani Helsinkiin.