Ihmisten piittaamattomuus liikenteessä on lisääntynyt, Onnettomuustietoinstituutti (OTI) katsoo. Kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien taustalla on usein ylinopeutta, päihteiden käyttöä ja puutteita turvalaitteiden käytössä.
Vuonna 2021 onnettomuuksien pääaiheuttajista lähes puolet (45 prosenttia) ajoi vähintään kymmenen kilometrin ylinopeutta ja 40 prosenttia oli jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 33 henkilö- ja pakettiautoissa kuollutta henkilöä. Toisaalta turvavyön käytön katsotaan pelastaneen 19 onnettomuuteen joutuneen ihmisen hengen.
– Onnettomuudet ovat tyypillisesti riskikasaumia. Vuonna 2021 joka neljäs pääaiheuttajana olleista henkilö- ja pakettiautojen kuljettajista ajoi ylinopeutta, oli päihtynyt eikä käyttänyt turvavyötä. Piittaamattomuuden lisääntyminen näkyy näitä sääntöjä noudattaneiden osuuden selvänä laskuna. Niiden pääaiheuttajien, jotka ajoivat selvin päin, nopeusrajoitusten mukaisesti ja turvavyö kiinnitettynä, osuus oli vuonna 2021 ennätyksellisen pieni. 20 vuoden keskiarvosta (31 prosenttia) on tultu alas kymmenen prosenttiyksikköä, eli nyt pääaiheuttajista vain joka viides ajoi mainittujen sääntöjen mukaisesti, selittää OTI:n Niina Sihvola tiedotteessa.
OTI:n mukaan on hyvä huomata, että onnettomuuksien taustalta löytyy vain harvoin pelkästään ajoneuvoon tai liikenneympäristöön liittyviä riskitekijöitä.
Tiedot ilmenevät OTI:n julkaisemasta raportista, joka kokoaa tiedot vuonna 2021 tapahtuneista tutkijalautakuntien tutkimista, kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista.
Vuonna 2021 tapahtui kaikkiaan 193 tutkijalautakuntien tutkimaa, kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta (sairauskohtausonnettomuudet pois lukien). Niistä 151 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, 40 jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksia sekä kaksi kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksia. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 209 henkilöä.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksista yleisimpiä olivat kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet. Ne kattoivat vuonna 2021 yhteensä 77 prosenttia onnettomuuksista. Suurin osa (71 prosenttia) kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista tapahtui nopeusrajoituksen ollessa 80 kilometriä tunnissa tai korkeampi. Valtaosa kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista tapahtui kuivalla tiellä (65 prosenttia) ja kirkkaalla tai pilvipoutaisella säällä (85 prosenttia).
– Tutkijalautakuntien tutkimien kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien vuotuinen määrä on laskenut kahdessakymmenessä vuodessa noin sadalla. Viimeisten viiden vuoden aikana kehitystä parempaan ei kuitenkaan ole tapahtunut. Asetettuun tavoitteeseen, eli alle sataan kuolemaan vuonna 2030, ei tätä menoa päästä, harmittelee Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Liikenteessä kuolleet jalankulkijat ja pyöräilijät usein iäkkäitä
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa kuoli 40 henkilöä, joista 23 oli jalankulkijoita ja 17 polkupyöräilijöitä. Onnettomuuksissa kuolleista suurin osa oli iäkkäitä. Menehtyneistä polkupyöräilijöistä 12 ja jalankulkijoista 11 oli iältään yli 64-vuotiaita. Onnettomuuksissa kuoli yksi alle 15-vuotias pyöräilijä ja jalankulkija.
– Tutkittujen jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien määrä on vähentynyt hitaasti viime vuosina. Erityisesti pyöräilyonnettomuuksissa riski tutkinnan ulkopuolelle jäämisestä on suurempi kuin moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa, sillä onnettomuudet eivät aina tule tutkijalautakuntien tietoon. Siksi tiedot onnettomuusmääristä eivät välttämättä ole täysin kattavia, selittää Niina Sihvola.
40 kuolemaan johtaneessa jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudessa oli mukana kaikkiaan 38 moottoriajoneuvoa. Moottoriajoneuvon kuljettajista yksi ajoi vähintään 10 kilometriä ylinopeutta. Jalankulkuonnettomuuksista suurin osa (82 prosenttia) tapahtui muualla kuin suojatiellä.
Kypärä ja heijastin olisivat voineet säästää ihmishenkiä
Hämärällä tai pimeällä tapahtuneissa jalankulkuonnettomuuksissa menehtyi yhdeksän jalankulkijaa. Heistä kahdeksan ei käyttänyt heijastinta. Tutkijalautakunnat arvioivat heijastimen käytön vaikutusta seitsemässä tapauksessa, ja arvion mukaan heijastimen käyttö olisi mahdollisesti pelastanut kuolleista jalankulkijoista neljä.
Onnettomuuksissa kuolleista 17 pyöräilijästä 12 ajoi ilman kypärää. Lautakuntien arvioiden mukaan kypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa heistä neljä.
Alkoholin vaikutuksen alaisena onnettomuushetkellä oli neljä jalankulkijaa ja kolme moottoriajoneuvon kuljettajaa. Pyöräilijöistä kukaan ei ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa oli tyypillistä, että onnettomuuden osalliset eivät havainneet toista osapuolta tai tilannetta. Tutkijalautakuntien mukaan myös tilanteiden puutteellinen ennakointi oli yleistä. Tähän liittyi esimerkiksi omiin oikeuksiin luottaminen ja luottamus siitä, että toiset väistävät.
Artikkelia korjattu 22.12.2022 kello 9.11: Raportin on julkaissut Onnettomuustietoinstituutti, ei Onnettomuustutkintakeskus.