Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ottanut valtiopäivien avajaisten yhteydessä kantaa julkisuudessa esille nousseeseen keskusteluun kaksoiskansalaisuudesta.
Julkisuudessa on puitu siitä, pitäisikö kaksoiskansalaisten pääsyä rajoittaa Suomen turvallisuuden kannalta keskeisiin virkoihin.
Niinistö otti tässä yhteydessä esille erot kaksoiskansalaisuuksien myöntämisessä. Toisin kuin Suomi, naapurimaista Norja ja Venäjä myöntävät kaksoiskansalaisuuksia ainoastaan poikkeustapauksissa. Niinistön mukaan maa, ”joka ei ikään kuin tunnista elementtiä kaksoiskansalaisuus, siellä pidetään oman maan kansalaisena loppuun saakka”.
– Menen suoraan Venäjään. Pääministeri Medvedev antoi viime syksyn alussa haastattelun, jossa hän taas kerran korosti sitä, että Venäjä suojelee kaikkia venäläisiä riippumatta, missä he ovat ja tulee valvomaan, että heitä kohdellaan oikein. Tuo venäläinen ajattelu on aika johdonmukaista. He eivät myönnä kaksoiskansalaisuuksia eivätkä näin ollen tunnista sitä ilmiötä myöskään sellaisen venäläisen kohdalla, joka on saanut jonkun toisen maan kansalaisuuden.
Niinistön mukaan tässä herää kysymys niin sanotusta ”kuuliaisuusvelvollisuudesta”.
– Nyt jos meillä sitten on kansalainen, jolla on velvollisuuksia kahtaalle, niin se on kysymys, joka tietenkin askarruttaa ja ymmärrän hyvin, jos turvallisuuspuolen ihmisiä se aika laillakin askarruttaa, Niinistö sanoi.
Niinistö huomautti, että kaksoiskansalaisuuslakia säädettäessä tavoitteena on ollut houkutella Suomeen korkeantason osaajia ja helpottaa esimerkiksi paluumuuttajien asemaa Ruotsista. Niinistön mukaan tämä ”järkiperäinen ratio on toiminut huonosti” ja myös olosuhteet ovat muuttuneet.
Niinistö huomautti, että kaksoiskansalaisuuteen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä jo edellisellä hallituskaudella ja piti hyvänä, että näistä keskustellaan.