Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan kaikkialla maailmassa tarvitaan entistä tiukempia päästövähennystavoitteita ja toimia ja päätöksiä, joilla tavoitteet saavutetaan. Tämän pitää ministerin mielestä näkyä hallituksen tulevissa ratkaisuissa.
– EU:n ilmastotoimissa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n tuoreen raportin valossa on ilmiselvää, että lisäpäätöksiä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös syksyn budjettiriihestä, Mikkonen sanoo ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön tiedotteessa.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi tänään kuudennen arviointiraporttinsa. Sen mukaan useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat raportin mukaan jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu asiantuntijoiden mukaan siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.
”Muutokset ennennäkemättömän laajoja”
Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on ministeriön ja ilmatieteen laitoksen mukaan vahvistunut raportin myötä entisestään. Tuloksen todetaan olevan selvä.
– Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin – jopa yli kaksinkertaisella vauhdilla, tiedotteessa todetaan.
Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola luonnehtii raporttiin koostetun tutkimustiedon osoittavan, että ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset ovat ”ennennäkemättömän laajoja, nopeita ja osin peruuttamattomia”.
– Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee. Siksi jokainen asteen kymmenys lämpenemistä on merkittävä: estettynä se pienentää riskejä tai lämpötilan nousuna se voimistaa riskejä yhteiskunnille ja luonnolle, Kaurola toteaa.
1,5 asteen taso ylitetään pian
Kaikkien raportissa käytettyjen tilannekuvien mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.
Lämpötilan nousu voidaan raportin mukaan pysäyttää vain vähentämällä viipymättä ihmistoiminnasta aiheutuvat hiilidioksidin päästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii raportin mukaan myös sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia.
Raportin mukaan vuosisadan puolivälissä tulisi olla tilanteessa, jossa ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin ihmisten luomat hiilinielut. Ihmisten täytyy pystyä sitomaan toiminnastaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehästä: tätä kutsutaan nettonollapäästöiksi. Päästövähennysten vaikutus lämpötilaan ja muihin ilmastosuureisiin näkyy vasta viiveellä.