– On itsestään selvää, että työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä solmituilla sopimuksilla, eli kartellimääräyksillä, toisaalta rajoitetaan yritysten välistä kilpailua ja toisaalta syrjitään työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Tuota tosiasiaa ei Suomessa haluta vain millään myöntää, Suomen Leipuriliitto ry:n toimitusjohtaja Mika Väyrynen toteaa Liberan blogissaan.
Yleissitovan työehtosopimuksen ideaa voidaan Väyrysen mukaan pitää sinänsä ymmärrettävänä, koska sen ajatuksena on, että samalla alalla toimivat yritykset kilpailisivat samoilla pelisäännöillä.
– Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä rikkoo kuitenkin jo sinällään sopimusoikeuden yleisiä periaatteita, kun järjestäytymätön yritys joutuu noudattamaan sellaisia sopimuksia ja niiden ehtoja, joiden tekemisen kanssa yrityksellä ei ole ollut mitään tekemistä, Suomen Leipuriliitto ry:n toimitusjohtaja Mika Väyrynen sanoo.
”Järkyttävintä” järjestelmässä on hänen mukaansa se, että se saattaa järjestäytymättömät yritykset joutuvat huonompaan asemaan kuin järjestäytyneet, kun järjestäytymättömät eivät saa noudattaa työehtosopimuksessa olevia paikallista sopimista koskevia määräyksiä.
– Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että vain työnantajaliittoon kuuluva työnantaja voi tehdä paikallisia sopimuksia luottamusmiehen ja/tai työntekijöiden kanssa. Järjestäytymättömän työnantajan on sovellettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä sellaisenaan, siis ilman mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen, Mika Väyrynen avaa.
– Jos tuo ei ole syrjivää ja epäasiallista, niin mikä sitten on? Vai onko todella niin, että suomalaisen yhteiskunnan mielestä on oikeudenmukaista ja kohtuullista, että yrityksiä saa syrjiä, jos yritykset eivät ymmärrä kuulua työnantajaliittoon? Miten tuo asenne sopii Suomen perustuslaissakin mainittuun yhdistymisvapauteen? Ei mitenkään, hän jatkaa.
Mika Väyrysen mukaan se, että ”tuollainen syrjintä suomalaisia yrittäjiä kohtaan on sallittua, osoittaa hyvin millainen mahtiasema ay-liikkeellä on Suomessa”.
Hän syyttää ay-liikettä itsekkäästä ja puhtaasti valtapolitiikkaan pohjautuvasta asenteesta.
– Ay-liike korostaa monessa eri yhteydessä tasapuolista kohtelua ja yhdenvertaisuutta, mutta tässä asiassa niiden ei kuitenkaan tarvitse toteutua. Ay-liikkeen mielestä tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat silloin, kun kaikki tahot kuuluvat ammattiliittoihin.
Mika Väyrysen mukaan on yleisesti tiedossa, että työnantajaliitoissa suurimmat jäsenyritykset päättävät siitä, millaisia sopimuksia heidän liittonsa lopulta allekirjoittaa työntekijäliiton kanssa. Tämä johtaa hänen mukaansa siihen, että työehtosopimusmääräykset voidaan sopia tarkoituksellisesti sellaisiksi, jotka suosivat vain liittoon kuuluvia yrityksiä.
– Järjestelmä mahdollistaa myös palkka- ja muiden ehtojen laatimisen sellaisiksi, joilla heikommassa taloudellisessa asemassa olevia yrityksiä voidaan yrittää pelata pois markkinoilta. Näin esimerkiksi silloin, kun sovitaan ylisuurista palkankorotuksista, Väyrynen sanoo.
Hän korostaa, ettei hänen kirjoituksensa tarkoitus ole olla ay-vastainen.
– Ay-liikkeellä on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta ay-liike ei voi olla ”valtio valtiossa”, joka käyttää lopullista päätösvaltaa niissä asioissa, jotka se katsoo itselleen tärkeiksi.