– Me kannatamme sitä, että vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset eivät ohjaa työnantajia palkkaamaan sukupuolen perusteella. Kyllä meille kaikki sellaiset mallit kelpaavat, jotka sitä avittavat ja jakavat myös kustannustaakkaa työnantajapuolella, Suomen yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.
Hellstén toivoo, että työnantajien lisäksi myös valtio osallistuisi entistä suuremmassa määrin järjestelmän rahoittamiseen.
Hellstén tosin ihmettelee, miksi Akava nostaa nyt vaihtoehtoisen mallin esille, kun hallituksen vanhemmuuden kustannuksia tasaava kertakorvausmalli on valmistelussa.
– Keskustelua on käyty vuosikausia eri työryhmissä, ja me yrittäjät olemme olleet lähinnä ainoa taho, joka on sanonut, että tähän pitäisi saada parannus. Työmarkkinaosapuolet ovat sanoneet, ettei ole syytä tehdä yhtään mitään, Hellstén kertoo.
Hellsténin mielestä Akavan mallia voidaan selvittää hallituksen mallin rinnalla, mikäli se ei viivästytä itse tavoitteen toteutumista. Hallituksen kertakorvausmallia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, ja hallituksen odotetaan linjaavan sen sisällöstä lähiaikoina. Uudistus tulisi voimaan aikaisintaan ensi vuoden alussa.
”Jotakin häikkää”
Akava markkinoi omaa vauvakulumalliaan huokeampana ja tasa-arvoisempana vaihtoehtona verrattuna hallituksen valmisteilla olevaan malliin. Akavan mallin kustannukset olisivat 33–56 miljoonaa euroa, kun hallituksen kertakorvausmallin kustannukset olisivat 100 miljoonaa euroa.
– Ihmettelen kyllä, miten luku on niin paljon pienempi. Jommassakummassa palkkamallissa täytyy olla jotakin häikkää, Hellstén toteaa.
Hallituksen mallissa äitiyspäivärahaa maksavan äidin työnantajalle maksettaisiin 2 500 euron kertakorvaus. Akavan mallissa 90 prosenttiin korotettua äitiyspäivärahaa maksettaisiin nykyisen 56 arkipäivän sijaan 72 arkipäivään saakka. Myös isyysrahaa korotettaisiin nykyisestä 70 prosentista 90 prosenttiin 12 arkipäivän ajaksi.
Akavan mallissa päivärahan korotus koskisi kaikkia, myös isiä, riippumatta siitä, maksaako työnantaja palkkaa.
– Se juuri ihmetyttää, kun se koskee kaikkia vanhempainpäivärahan saajia, niin miten se kustannus voi olla noin matala verrattuna hallituksen malliin? Mutta ehkä se meille selviää, jos Akava avaa tarkemmin mallinsa.
Akava ei ole suostunut julkistamaan ehdottamansa mallin laskelmia.
– Voi olla, että korvaus työnantajalle jäisi Akavan mallissa pienemmäksi, Hellstén pohtii.
Hallituksen mallissa kustannuksia tulee korvausten lisäksi tietojärjestelmämuutoksista. Akavan mallissa positiivista Hellsténin mielestä on se, että se sulautuu nykyiseen järjestelmään, kun taas hallituksen malli edellyttää uuden järjestelmän luomista.
Ei ylikompensaatiota pienyrittäjille
Molemmissa malleissa on Hellsténin mukaan sama ajatus, eli hyvittää työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvia palkkakustannuksia.
Hellstén sanoo, ettei Suomen yrittäjät kannata ylikompensaatiota pienille yrityksille, vaan todellisten kulujen korvaamista. Hallituksen malliin ollaan hänen mukaansa tekemässä kertakorvauksen saamiselle rajoitteita, jotka koskevat palkanmaksuvelvollisuutta ja työsuhteen kestoa.
– Hallituksen mallissa kaikki eivät saisi 2 500 euroa korvausta, vaan vain ne työnantajat, joille aiheutuu palkanmaksukuluja.
Hellstén huomauttaa, että työnantajalle jää edelleen kannettavaksi muun muassa sijaisen rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia epäsuoria kuluja.
Hellsténin mukaan lakiesitystä valmistellut työryhmä on kaivannut hallitukselta vastausta siihen, miten vanhemmuuden kustannukset halutaan rahoittaa.
– Sellaista poliittista linjausta ei ole löydetty, missä olisi todettu, että vain työnantajapuoli maksaa.
Lain valmistelussa on lähdetty siitä, että kustannukset rahoitetaan työtulovakuutuksesta, kuten muutkin sairausvakuutuksen etuudet. Työnantajien maksuosuus työtulovakuutuksesta on 67 prosenttia, palkansaajien ja yrittäjien 28 prosenttia ja valtion viisi prosenttia.
Akavan mallissa kustannukset rahoitettaisiin samalla tavoin työtulovakuutuksesta.