EK:n lokakuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat jatkaneet laskuaan kesästä. Suhdannetilannearviot ovat nyt yhtä alhaalla kuin koronakriisissä keväällä 2020.
Myös yritysten suhdanneodotukset ovat jatkaneet laskuaan. Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viime kuukausien aikana, kun taas rakentamisessa ja teollisuudessa laskusuhdanne on ollut jo pidemmän aikaa ilmeinen.
– Talouden kehityskulku on uusimpien tulosten pohjalta samanlainen kuin aiemmin. Suhdanne kulkee kohti taantumaa rakentaminen ja teollisuus edellä. Palvelut ovat vielä pitäneet pintansa, mutta odotukset ovat sielläkin heikentymässä. Talvesta tulee monelle yritykselle vaikea ja konkurssien sekä muutosneuvotteluiden määrä pysynee korkealla tasolla tulevinakin kuukausina, sanoo tiedotteessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen.
EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori toteaa X-viestialustalla, että yritysten arvioissa ei olla kaukana enää finanssikriisin luvuista, eivätkä suhdannenäkymät lupaile nopeaa helpotusta tilanteeseen.
Valmiiden myymättömien asuntojen varastojen kasvu ja teollisuuden tilauskirjojen selvästi normaalia matalampi taso kielivät isoista ongelmista.
– Talouskehityksen arviointia vaikeuttaa nyt merkittävästi tilastoihin liittyvät epävarmuudet. Esimerkiksi asuntorakentamisen aloitustiedot eivät näytä kuvaavan todellista tilannetta, jolloin rakennusinvestoinnit tulevat supistumaan ennakoituakin enemmän.
– Todennäköisesti Suomen taloudella menee nyt huonommin kuin miltä tilanne näyttää joidenkin tilastojen valossa. Tilannekuvan tarkentumiseen on syytä varautua, Pakarinen jatkaa.
Kysynnän riittämättömyys on suurin kasvun este suomalaisyrityksille. Peräti 56 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi kasvun esteeksi riittämättömän kysynnän.
Työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet, mutta silti 18 prosenttia vastaajista näkee tämän kasvun esteenä. Silmiinpistävää on myös rahoitusongelmien nousu rakentamisessa.
– Yrityskentän tunnelmat kielivät kasvun selvästä kasvun hidastumisesta. Nollakasvullakin julkinen velkasuhde näyttää nousevan yli 80 prosentin rajan vuonna 2027. Jos jäämme hitaampaan kasvuun nousee velkasuhde jo 100 prosenttia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Meillä on valtava työ vakauttaa velkasuhde ja kääntää se lasku-uralle, mutta vaihtoehtoja ei ole, Pakarinen sanoo.
EK tiedusteli yrityksiltä lokakuussa 2023 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1188 yritystä, joilla on Suomessa noin 265000 työntekijää.
EK:n suhdannebarometrissa yritykset arvioivat suhdannetilanteen yhtä heikoksi kuin koronakriisissä tai eurokriisin aikana. Myöskään finanssikriisin luvuista ei olla enää kaukana. Suhdannenäkymät eivät lupaile nopeaa helpotusta tilanteeseen. https://t.co/iD4Hm309lW pic.twitter.com/BIpHQXjW9R
— Lauri Vuori (@LauriVuori) October 30, 2023