Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvostelee tuoreessa kirjassaan Väistämättä rajusti sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa etenkin koronakriisissä.
Häkämies kirjoittaa, että ”yritysvastaisuus on sosiaali- ja terveysministeriön dna:ssa” ja pitää tätä melkoisena iskuna, koska kriisin keskellä kaikki voimat tulisi ottaa käyttöön.
– Siellä on muun muassa hyvin kriittinen näkemys työterveyttä kohtaan, joka on kuitenkin merkittävä osa terveydenhuollosta. Miten se (yritysvastaisuus) on sinne syntynyt, sitä en osaa sanoa, mutta kyllä se siellä vahvasti vaikuttaa, Jyri Häkämies kommentoi asiaa kirjansa julkistamistilaisuuden yhteydessä viitaten hänelle kerrottuihin tietoihin ministeriön sisältä.
Kirjassaan Häkämies nostaa ministeriöstä esiin muun muassa ylojohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkin, joka suhtautui Häkämiehen mukaan tyrmäävästi elinkeinoelämän yhteistyöhön ja esityksiin testaamisen ja jäljittämisen tehostamisesta ja suojatarvikkeiden määrän lisäämisestä.
Häkämies arvostelee koronakriisin hoidosta myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) ja sanoo, että ”en tiedä politiikassa ketään toista, joka näin määrätietoisesti rakentaa omaa uraansa”.
Häkämies korostaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomeen pitäisi saada sellainen hallituspohja, joka kykenisi ottamaan mittaa talouden, velkaantumisen ja ikääntymisen haasteista. Kirjassaan Häkämies katsoo, että kokoomuksen ja SDP:n suhde on tällä hetkellä ”äärimmäisen heikko, heikompi kuin vuosikymmeniin”.
Hän arvioi myös, että sinipuna näyttäisi olevan hallitusvaihtoehto ”vain siinä tapauksessa, että muut mahdollisuudet putoavat pöydältä tai SDP:n puheenjohtaja vaihtuu”.
– Nyky-SDP:n ja nyky-kokoomuksen yhteistyön synnyttäminen on vaikeata ja tästä saatiin tietysti näyte jo viime hallitusneuvotteluista, kommentoi Häkämies asiaa viitaten jo tuolloin vaikeuksiin sovittaa yhteen talouslinjaa.
Häkämies huomauttaa, että sinipuna on historiassa ollut kuitenkin myös merkittävä tekijä Suomen politiikassa ”ja jos se on jo valmiiksi pois suljettu, se tietysti vähentää niitä muita vaihtoehtoja, mitä jää jäljelle”.
Häkämies toteaa, että perussuomalaisten nousu suurten puolueiden joukkoon on muuttanut perinteisen kolmen suuren puolueen asetelman ja ennakoi tilannetta haastavaksi seuraavien eduskuntavaalienkin jälkeen.