Kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.) ja Anna Kontula (vas.) ottivat eduskunnassa keskiviikkona yhteen siitä, pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kutsua paperittomiksi vai laittomasti maassa oleviksi ihmisiksi.
Väittely lähti liikkeelle eduskunnan käsitellessä oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2016, mihin liittyen kansanedustaja Simon Elo (sin.) arvosteli terminologiaa ”paperiton”, kun hänestä olisi pitänyt puhua laittomasti maassa olevista ihmisistä.
Kontula oli asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa paperittomista puhuminen perustuu YK:n yleiskokouksen suositukseen vuodelta 1975. Sen sijaan ”laiton maahanmuutto on Suomessa 2000-luvun kieltä, ja sitä on tietyistä poliittisista lähtökohdista käsin ponnekkaasti yritetty saada yleiseen käyttöön”.
— Hän, joka oleskelee Suomessa ilman siihen oikeuttavia oikeusasiakirjoja, syyllistyy ulkomaalaislain rikkomukseen, mutta hän ei ole laiton sen enempää kuin eivät ole laittomia ne minun edustajakolleganikaan, jotka ovat joskus saaneet ylinopeussakot. Kysymys on samansuuruisesta rikkomuksesta. Se, että huomio vakavista heihin kohdistuvista oikeusloukkauksista kiinnitetään muualle tällä käsitepelillä, se ei ole hyväksyttävää, Kontula katsoi.
Zyskowicz vaati täsmällistä kielenkäyttöä:
— Yritetään nyt tehdä tämä asia selväksi. Paperittomat on yleiskäsite, joka pitää sisällään sekä sellaisia henkilöitä, jotka ovat maassa laillisesti, että sellaisia henkilöitä, jotka ovat maassa laittomasti. Näin ollen kun käytetään yleiskäsitettä paperiton, se ei vielä kerro mitään siitä, mikä on tämän henkilön oikeudellinen asema suhteessa oikeuteen olla maassa.
Zyskowicz otti esimerkin Helsinkiin perustetusta paperittomien klinikasta, joka on auttanut etenkin Bulgarian ja Romanian kansalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen kerjäämään:
— Eivät he (edellä mainitut Bulgarian ja Romanian kansalaiset) ole laittomasti maassa, mutta he, jotka ovat maassa ilman, että heillä on laillista oikeutta olla maassa, he ovat laittomasti maassa. Tämä asia on täysin selvä.
Zyskowiczin mukaan se, että täsmällisiä termejä vältellään, ei lisää kansalaisten luottamusta.
Kontulan mielestä se, puhutaanko paperittomista vai laittomasti maassa olevista, määrittää ”kehyksen, jossa asioita käsitellään”.
— Kun puhumme paperittomista, silloin puhumme vajaaoikeuksisuudesta ja ihmisten oikeuksista. Kun puhumme laittomuudesta, silloin puhumme rikollisuuden kehikosta ja kysymykset asettuvat eri tavoin.
Kontula myönsi Zyskowiczin olevan oikeassa siinä, että paperittomat on kattokäsite, mutta niin on hänestä ”laiton maahanmuuttokin”.
— Sen piirissä puhutaan turvapaikanhakijoista, jotka ovat oikeutettuja tänne tulemaan ja jättämään turvapaikkahakemuksen, vaikka ovat ylittäneet rajan ilman siihen oikeuttavia papereita, huomautti Kontula.
Zyskowicz taas huomautti Kontulan ”sekoittavan asioita”, kun puheena ei ole tänne tulo vaan täällä laittomasti maassa olevat ihmiset.