Markku Jokipii
Suurlähettiläänä toimineen Antti Helanterän mukaan Venäjän kanssa asioidessa ei voi olettaa, että vastassa olisi totuus.
Kirjailija ja historian tutkija Lasse Lehtinen huvittelee iloksemme jälkiviisauden turvin.
Sivistys ja valoisa mieli pelastivat ääriaatteista: syntyi nukketeatteri Hevosenkenkä.
Suomalaistutkijoiden Caesar-analyysi on vertaansa vailla.
Keskisuomalaisesta kasvoi mahti ajassa, johon muilla olisi mennyt iät ja ajat.
Seitsemän asiantuntijan tutkijajoukko kertasi Neuvostoliiton erityisen vihan vähemmistöjä kohtaan, mikä yhä jatkuu.
Sensaatio oli City-lehden, Rumban ja Iltalehden johtaman Kari Kivelän julkinen salaisuus.
Marcus Rosenlundin ”Maanalainen elämä” ansaitsisi tietokirjapalkinnon.
Marcus Rosenlundin ”Maanalainen elämä” ansaitsisi tietokirjapalkinnon.
Presidenttimme tyylilaji on ollut vakavahenkisyys ja aforistinen lyhytsanaisuus.
Vesa Vares ampuu upoksiin joukon sitkeitä historian myyttejä.
Toimittajakirjailija Esko Miettinen vieraili yli 40 pyhässä kohteessa ympäri maata.
Timo Airaksinen kertoo poika- ja opiskeluajoistaan hävyttömän rehellisesti.
Tanskalaistoimittajan vuosikymmenten jäljitystyö lienee ratkaissut arvoituksen.
Haitalliset leviävät himot ovat sivistyneesti sanottuna addiktioita.
King`s Sex -putiikista tunnettu Tom Sjöberg kertoo tutuistaan, joista suuri osa on kuollut.
Pirkka-Pekka Petelius yliperso rahalle, MTV oli pienois-Yle, paras kaikista: Tanssii tähtien kanssa.
Moskovan puoluekoulun lihotettavana ollut kelpasi puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajaksi.
Usko voittaa pelon ja riskit rekkakuski Esko Mäki-Soinin elämäkerrassa.
Lasse Laaksosen tutkimus kertoo ylimmän sodanjohtomme keskinäisistä mielialoista.
Jääkärikapteeni Toivo Kuisman johtama Vienan retki oli heimosodista ensimmäinen.
Peter Fagernäs parahtaa suomalaisten poliitikkojen talousosaamisen matalasta tasosta.
Suomi-Pizza-kirjasta olisi vaikka suosituksi väitöskirjaksi.
Esa Sirénin uutuuskirja kuvailee tunnelmia Syvärillä, jolloin Suur-Suomi alkoi olla haave.
Professorin "eräs" kaupunki on kuitenkin juuri hänelle läheinen.
Tupakan haitattomuuden puolesta todistelleet ajoivat itsensä moraalittomaan nurkkaan.
Suomi ei heti sotien jälkeen läntisiä voittajia suuresti kiinnostanut.
Politiikan paini on yhtä kovaa kuin vesipalloilu pinnan alla, jonne tuomari ei näe.
Minna Silverin Sinuhe egyptiläisen analyysi on kunnianosoitus kirjailijan tiedoille.
Zoja Jartseva oli koulutettu, kielitaitoinen, laskelmoiva ja viehättävä.
Tänään tarjolla on monen monta jumaluutta ja Jeesuksesta eri tulkintoja kaikille.
Tuija Pehkonen astui kiltteyden kaapista ja on nyt oman itsensä pomo.
Jo ennen Vladimir Putinin valtaannousua Suomi eli sokean epätodellisuuden aikaa.
Taiteilijaa korostetaan tämän seksuaalisilla ominaisuuksilla – onko tarpeen?
Ministereiksi kohonneista veljeksistä ei ollut vallankumouksen tekoon.
Usko hyvään onneen ja kuolemattomuuteen voi viedä mahtavankin johtajan hengen.
Pahasta sairaudesta on ilkeätä kertoa ja siitä lukea.
Hesari valitsi ”sopivat” ylistämään väärien sanojen penkomista Riikka Purran 2008-viesteistä.
Matti Klingen päihdyttävä oppineisuus johti kontrolloimattomaan kirjoitteluun.
Kertomus menestyvän yrittäjän elämästä on kuin oppikirja.
Häly herätti ja kustantaja otti lisäpainoksen pojille tarkoitetusta seksioppikirjasta.
Joulupukki tuo iloa ja kerää ympärille niin kiltit, katuvaiset kuin kateellisetkin.
Kun Yle ja HS söivät Supon kädestä, Tapani Ruokanen uskalsi puolustaa Alpo Rusia – ja voitti.
Yli 60 teosta johtamisen taidosta kirjoittanut professori Pauli Juuti otti pahan haasteen.
Arto Koskisen havainnot eivät tue Vilho Tahvanaisen romaanin ”tositarinaa”.
Laura Kolbe kuvaa lämmöllä Hepolampien menestyksekästä ravintolahistoriaa.
Lauri Ratian kolme suursuoritusta olivat Turun telakka, Talvivaara ja Stockmann.
Kirjailija Timo K. Mukan kuolema synnytti lakiin kiellon loukata yksityiselämää.
Oli tapaus kuinka vakava tahansa, Ari Leppäniemi ei aikaillut, oli uskallettava.
Presidentti Tarja Halosen liiankin rehellinen testamentti on hänen ehdoillaan saneltu.
Kaksi sota-asiantuntijaa hyökkäsi tuoreimman sotiamme kertaavan teoksen kimppuun.
Håkansin varustamohistoriikki on hienon karheaa ja armotonta.
Juha Nurminen suojelee Itämerta siinä, missä Helsinki sitä tuhoaa.
Ei J.K. Paasikivi eikä C.G.E. Mannerheimkaan ollut vapaamuurari.
Toimittaja Marko Niemen tutkaileva jälkiselvittely sai monet vaikenemaan.
Helena Åhman opettaa sekä tunnerohkeutta että itsehillintää.
Katleena Kortesuon mukaan ”järkevä” nykyihminen elää tunteiden vallassa.
Tiukkuus ja kohteliaisuus nostivat Martti Ahtisaaren perustaman CMI:n arvostetuksi rauhantekijäksi.
Muutaman oman filurijutun tunnustus syöksi Matti Kuuselan hetken kiroukseen.
Koviakin kokenut toimittaja on sarjaonnistuja, kiitos sitkeyden.
Juuso Häikiö oli rohkea maltin mies, jollaiselle kokoomuksessa on ollut käyttöä.
Miten ihmeessä vihreät haluavat tehdä kaupungistamme Manhattanin?
Suomen saama erityiskohtelu inspiroi kirjoittajia, mutta asiantuntijoita ei vieläkään.
Hannu Himasen kertaus 2020-luvun Venäjä-syndroomaan päättyy pakkoratkaisuun.
Emeritusprofessori Jukka H. Meurman on moneen kertaan palkittu hampaiden tutkija.
Jussi-Pekka Lämsä sai valmiiksi värikkään trilogian kokemuksistaan pussihousuna.
Historioitsija Riku Keski-Rauskan tuore elämäkerta Juha Vikatmaasta paljastaa ihmiselon riskit.
Hornet-hävittäjäpäätös 1990-luvulla oli näyttävä irtiotto Neuvostoliitosta.
"Leninin ilmestyskirja" on kuvaus ihmiskunnan hirvittävimmästä ismistä.
Hyvän käytöksen ja itsensä kehittämisen oppikirja.
Palveliko entinen ilmailuasiamiehemme liian useita ja hämäriä toimeksiantajia?
Edustustojemme raportointi on vakavuudestaan huolimatta hupaisaa luettavaa.
Pääsy tirehtööriksi käy montaa reittiä ja mahdollisuus epäonnistua on suuri.
Liuksialan kartano on kokenut Suomen itsenäistymisen, sotien ja rauhan ajat.
Iivana Julman, Pietari Suuren ja Katariina II:n suuruus jää haaveeksi.
Asukkaat ehdottavat lempeitä vaihtoehtoja, kaupunki ei kuuntele.
Saku Tuominen kertoo pätkätarinoita epätodellisesta todellisuudestaan.
Vuosittain tapahtuu jopa 44 000 kouluväkivaltatilannetta.
Helsingin Sanomat erkaannutti toimittajansa arkitodellisuudesta.
Hymistelevä elämänkerta Ari Tolppasesta kuvaa avoimesti voitot ja tappiot.
Toimittaja-kirjailija Hannu Sokalalle riitti vaarallisuudeksi rikkaus ja tunnettuus.
Hercule Poirotin ja Neiti Marplen luoja osasi tarkoin, miten murhia selvitettiin.
Ben Zyskowiczissa yhdistyi huumoriin sekä totisuuteen kääritty varoittava julistus.
Saksan ja Venäjän liitto avaa silmämme: natsit ja kommunistit olivat kuin kaksi myrkkymarjaa maailmanhistoriassa.
Liki 110 vuotta sitten ”ratkaistu” murha osoittautuu todisteiltaan ristiriitaiseksi.
Taide-elämän eliittiyleisö katselee maailmaa ja määrittelee itse itseään enimmäkseen sivistyneen oloisesti.
Tutkija ja kirjailija kokee paljon, kertoo mielellään ja hämmästyttää jaksamisellaan.
Sateentekijät -teos kuvailee värikkäästi kyltymätöntä rahan- ja vallanhimoa.
Monessa ensimmäisenä naisena ollut rahatirehtööri toivoo silti rauhaa nykytaistoon.
IKE-elämäkerta kykenee sekä irvailemaan että suremaan Lokalahden varttimaileria.
Osa paranormaaleista ilmiöistä elää yhä ja voi hyvin – kiitos niihin uskovien.
Ilkeä pakinoitsija Jyrki Lehtola toteuttaa maailmanparantajien kauhukuvitelmat.
Kuinka riemun kaupunki jähmettyi ja tekee ikuista katumusta.
Pakosta tai vapaaehtoisesti rakennettu kartelli oli onni joillekin, kirous monille.
Gunilla Boëthiusin elämäkerta on journalistin kosto edesmenneelle äidilleen.
Kannaksen suurhyökkäys ajoittui samoin hetkiin, jolloin länsiliittoutuneet aloittivat Normandian maihinnousun.
Kauko Kare kirjoitti Tähän on tultu –menestysteoksen ja kustansi Nootti-mielipidelehteä.
Yksi ihmiskunnan tärkeimmistä ravinnoista, joka merestä saadaan, on kala, esimerkiksi lohi.
Vitruviuksen teos Arkkitehtuurista on ohjekirja kaikkeen maan ja taivaan välille.