Kotitalouksien kannattaa yhä varautua asuntolainan korkojen nousuun, sanoo OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomi Jari Hännikäinen. Asuntolainan tarkistuspäivä tuo velallisille merkittävän nousun asumismenoihin.
Asuntolainaa ottaneiden kotitalouksien kannattaa yhä varautua korkojen nousuun. Euroopan keskuspankin EKP:n uskotaan jatkavan ohjauskoron nostamista, sillä euroalueen inflaatio ei ole rauhoittunut toivotusti ohjauskoron nostoista huolimatta.
EKP:n koronnostot vaikuttavat suomalaisten asuntolainoissa yleisesti käytössä olevaan 12 kuukauden euriborkorkoon, ja siten asumiskustannuksiin. Euribor-korot jatkoivat nousuaan kesäkuussa, ja Hännikäisen mukaan korot voivat nousta jatkossakin.
– EKP:n kommenttien perusteella talouskuvan pitää muuttua radikaalisti, jotta heinäkuulle viitoitettu 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoronnosto ei toteutuisi. Markkinat hinnoittelevat myös vastaavan suuruisen koronnoston syyskuulle, eikä nostosyklin jatkumista syyskuun jälkeen voida poissulkea, Hännikäinen sanoo OP-Mediassa.
EKP:n rahapolitiikkalinjaa tiukasti seuraava lyhyt kolmen kuukauden euribor- korko nousi kesäkuussa 3,5 prosentin tason päälle ensimmäistä kertaa joulukuun 2008 jälkeen.
Asuntovelallisille keskeinen 12 kuukauden euribor puolestaan puhkaisi kesäkuussa psykologisesti tärkeän neljän prosentin rajan ensimmäistä kertaa marraskuun 2008 jälkeen.
Hännikäinen sanoo, että kesäkuun korontarkistuspäivät toivat asuntovelallisille roiman korkokustannusten nousun.
– 12 kuukauden euribor oli kesäkuussa keskimäärin 4,0 prosenttia, kun vastaavaan aikaan viime vuonna viitekorko liikkui keskimäärin 0,9 prosentissa. Kesäkuun korontarkistusten tuoma 3,1 prosenttiyksikön korkokustannusten nousu on yksi koko euribor-historian suurimmista.
Hännikäinen kertoo, että 12 kuukauden euriborin huipputaso tuntuisi olevan markkinoiden hinnoittelun perusteella lähellä. Hän uskoo, että korkotaso vakautuu nykylukemien tuntumaan lähikuukausien aikana.
– Olemme samoilla linjoilla markkinahinnoittelun kanssa ja näemme korkojen nousuvaran käyneen vähiin. Arvioimme korkohuipun tulevan vastaan kesän tai alkusyksyn aikana.
Korkonäkymien tasaantumisesta huolimatta kotitalouksien kannattaa edelleen varautua korkokustannusten nousuun. Jos markkinahinnoittelu toteutuu, korkokustannukset nousevat erityisesti niillä kotitalouksilla, joiden korontarkistukset osuvat heinä-, elo- ja syyskuulle.
– Nykyisen markkinahinnoittelun perusteella kaikki korontarkistushetket ensi vuoden maaliskuulle asti ovat tuomassa korkokustannusten nousua, Hännikäinen kertoo.
Markkinat hinnoittelevat korkotason maltillista laskua ensi vuonna, mutta korkotason hinnoitellaan pysyvän seuraavan kymmenen vuoden ajan 2,9 prosentin yläpuolella.
– Kotitalouksien korkokustannuksiin ei ole siis näköpiirissä nopeaa helpotusta ja kotitalouksien kannattaa varautua pysyvämmin muuttuneeseen korkoympäristöön.
Hännikäinen muistuttaa, että markkinahinnoittelu vastaa markkinoiden tämän hetken parasta näkemystä, eikä se ole missään nimessä tae tulevasta.
– Markkinahinnoittelu on heilunut reippaasti ja osumatarkkuus on ollut heikko, mutta hinnoittelu antaa osviittaa siitä, mihin korkojen nähdään kehittyvän.
Miksi EKP:n toimet tuntuvat suomalaisten asumiskustannuksissa? OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela selittää EKP:n ohjauskoron ja euribor-koron suhdetta blogissaan.
– EKP pyrkii asettamaan ohjauskorkonsa siten, että inflaatio euroalueella asettuu pidemmällä aikavälillä kahden prosentin tasolle. Euribor- korkojen suunnan lopulta siis määrää inflaation kehitys euroalueella. Kun inflaatio ylittää pitkäaikaisesti EKP:n kahden prosentin tavoitteen, korot nousevat. Pitkäaikaisesti tavoitetta hitaampi inflaatio taas laskee korkoja.
LUE MYÖS:
Suomalaispankkien luottoriskien kasvusta havaittavissa ensimmäiset merkit