Työntekijöiden mahdollisuus kehittyä heikkeni koronan aikana

Kyselyyn vastanneista yli 60-vuotiaista vain joka neljäs on varma, että jaksaa nykyisessä työssään samalla tavalla kahden vuoden kuluttua.
Etätyöntekijä tekee töitä kannettavilla tietokoneilla kotonaan Helsingissä 19. tammikuuta 2022., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Etätyöntekijä tekee töitä kannettavilla tietokoneilla kotonaan Helsingissä 19. tammikuuta 2022., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n työolobarometri kertoo, että korona-aikana kärsivät erityisesti työntekijöiden kehittymismahdollisuudet. Huoli ikääntyvien työssä jaksamisesta sai SAK:n tekemään aiemmin syksyllä uuden työaika-avauksen.

– Pääsääntöisesti työelämän laatu on parantunut, mutta työnantajalta saatu tuki kehittymismahdollisuuksissa romahti korona-aikana, tiivistää SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kaksi vuotta sitten juuri ennen koronapandemian alkamista lähes kaksi kolmesta (65 %) SAK:n liittojen työssäkäyvästä vastaajasta arvioi, että työnantaja huolehtii hyvin kehittymismahdollisuuksista. Vastaava tilanne oli viime keväänä enää joka toisella (52 %). Myös työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden osuus laski peräti 20 prosenttiyksikköä 58 prosentista 38 prosenttiin.

– Työnantajan tarjoaman koulutuksen väheneminen on huolestuttavaa. Iso osa oppimisesta tapahtuu työn kautta. Nykyinen työelämä menee kuitenkin nopeasti eteenpäin, jolloin oppiminen edellyttää erillistä koulutuspanostusta työnantajalta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus nojaa työn tuottavuuden kasvuun, jota voidaan vauhdittaa työntekijöiden osaamista parantamalla, Ari-Matti Näätänen toteaa.

Yli 60-vuotiaiden jaksaminen koetuksella

SAK:n liittojen työssäkäyvistä 60 vuotta täyttäneistä jäsenistä vain joka neljäs on varma, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssä nykyisellä tavalla kahden vuoden kuluttua.

– Jos haluamme ihmisten jaksavan fyysisesti ja henkisesti terveenä työuransa loppuun saakka, tarve työn huokoistamiselle työuran loppupäässä on ilmeinen. Vastaajista enemmistön mukaan heidän työtään olisi mahdollista muokata siten, että työaikaa ja työmäärää voisi vähentää nykyisestä, Ari-Matti Näätänen sanoo.

SAK on laatinut ikääntyneiden työssä jaksamisen ja elämänlaadun parantamiseksi konkreettisen  työaika-avauksen. Se sisältää ehdotuksen osa-aikarahasta, jolla tuettaisiin 60- ja 61-vuotiaiden siirtymistä määräajaksi osa-aikatyöhön.

Poimintoja videosisällöistämme

– SAK:n työolobarometrin yli 60-vuotiaista vastaajista lähes kolme neljästä (73 %) haluaisi siirtyä ainakin joksikin aikaa lyhennetylle työajalle. Useille se ei ole taloudellisesti mahdollista, vaikka tarve olisi sekä terveyden että työuran jatkumisen kannalta perusteltu.

SAK:n ehdottamaa 50 prosentin kompensaatiota menetetystä palkasta aina 280 euroon asti tarvitaan, jotta myös pienipalkkaisilla olisi taloudellinen mahdollisuus osa-aikatyöhön työuran loppupäässä.

SAK:n työolobarometri julkaistaan kahden vuoden välein ja siihen kerätään tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työstä ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Vuoden 2022 Työolobarometriä varten tehtyyn tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1 201 henkilöä, jotka ovat SAK:laisten liittojen jäseniä. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

Mainos - sisältö jatkuu alla

 

 

 

Mainos