Heikki Hakala
Heikki Hakala on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.
Pandemiakriisin mittakaava on kenties dramaattisin sataan vuoteen.
Ristiriitaiset tiedot presidentin virkakausista lasten sivustolla kuohuttavat venäläisiä.
Venäjän presidentin valmius jatkaa 2024 jälkeen löi maan eliitin ällikällä.
Lännen johtavat poliitikot lankeavat Ian Bondin mukaan yhä uudelleen Kremlin pauloihin.
Viron parlamentin puhemies uskoo Suomen ja Viron yhteistyöhön.
EU:n vertaamiselle Neuvostoliittoon Ekre-puoluetta edustava Henn Põlluaas antaa täystyrmäyksen.
Ukraina ja Pohjoismaat ovat ministerin mukaan jatkuvan hybridisodan kohteena.
Toukokuun voitonpäivä saattaisi asiantuntijan mukaan toimia Venäjän aggression peitteenä.
Mielikuva Vladimir Putinin hallintokoneiston yhtenäisyydestä on venäläistutkijan mielestä illuusiota.
Harjoitus on osa Britannian ja Valko-Venäjän asevoimien tiivistyvää yhteistyötä.
Vladimir Putinin uhkarohkea Turkki-flirtti on osoittautumassa Venäjän tuoreimmaksi geopoliittiseksi virhearvioksi.
Tutkijan mukaan pasifistinen siipi on demareissa heikentynyt.
Donetskin tuore ”paikallisjohtaja” siirtyi tehtäväänsä Etelä-Siperiasta.
Vihreäpohjainen lippu liehui jatkosodan Itä-Karjalassa Suomen lipun rinnalla.
Arvion taustalla ovat maiden ristikkäiset tavoitteet Libyassa ja Syyriassa.
Venäjä ei ole vieläkään esittänyt todisteita Neuvostoliitossa kadonneen ruotsalaisdiplomaatin kohtalosta.
Edellytyksiä kipeästi kaivattuihin uudistuksiin ei venäläistutkijan mukaan ole.
Hakaristi on osoittautunut käyttökelpoiseksi vaikuttamisen välineeksi.
Ruotsin ykköslehti liputtaa nyt avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta.
Pitkän linjan diplomaatti puolustaa Yhdysvaltojen antamaa apua.
Ruotsalaisraportin mukaan Moskova pyrkii pitämään naapurustonsa heikkona ja heitä myötäilevänä.
Vladimir Putin elättelee ukrainalaisprofessorin mukaan imperialistisia fantasioita.
Venäjään ja Kiinaan on tunnetun amerikkalaistutkijan mielestä suhtauduttu aivan liian sinisilmäisesti.
Aljaksandr Lukašenka syyttää Venäjää ylimielisestä ja petollisesta toiminnasta.
Kreml haluaa tutkijan mukaan muistaa toisesta maailmansodasta vain puna-armeijan saavuttaman voiton.
Kremlin virhearvio saattaisi raportin mukaan laukaista iskun Baltiaan.
Venäläistutkija hahmottelee vallanvaihdoksen vaiettuja askelmerkkejä.
Presidentti Aljaksandr Lukašenka hakee kiihkeästi uusia kumppanuuksia lännestä.
Josep Borrell haluaa nostaa unionin keskeiseksi geostrategiseksi toimijaksi.
Rajasopimuksen sinetöintiä jarruttaa Kersti Kaljulaidin mukaan Venäjä.
Nimekäs brittitutkija varoittaa läntisten yhteiskuntien kärjistyvästä kahtiajaosta.
Perustuslakiin ehdotettuihin muutoksiin sisältyy Edward Lucasin mukaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Neuvostoliitto esitteli mielellään Auschwitzin vapautusta, mutta Majdanekista ei saanut puhua.
Kremlin painostukseen kyllästynyt presidentti Aljaksandr Lukašenka hakee nyt kumppaneita muualta.
Kremlin tiedottaja väittää Viron valtion olemassaolon päättyneen vuonna 1940.
Korkean profiilin kulttuuritunnustus kantaa edelleen verisen kommunistijohtajan nimeä.
Nimitysten perusteluissa korostuu kenraalien ehdoton uskollisuus isänmaalle.
Valkoiseen taloon tähtäävä ex-varapresidentti varoittaa Venäjän aggressiivisista toimista.
Isku länteen on raportin mukaan mahdollinen, mutta vaatisi pitkäkestoista pohjustusta.
Viruksen potentiaalista on asiantuntijoiden mukaan toistaiseksi liian vähän tietoa.
Kremlin aggressiivinen eristäytymispolitiikka on Olof Ehrenkronan mielestä pahaenteistä.
Maat eivät asiantuntijoiden mukaan suoriudu yksin, eikä liittosuhteen rakentaminen kriisin puhjettua ole realistista.
Kremlin muuttuvassa valta-asetelmassa on venäläistutkijan mukaan kazakstanilaisia ja iranilaisia piirteitä.
Vihamielinen tiedustelutoiminta on turvallisuuspoliisin johtajan mukaan jatkuvaa ja kattavaa.
Ääriliikkeiden vastustaminen ei Jacques Attalin mielestä riitä oikeuttamaan demokratian säilyttämistä.
Nopeassa tahdissa muodostetun 2. laivaston kerrotaan keskittyvän Venäjän sukellusveneiden torjuntaan.
Molotov-Ribbentrop-sopimus esitetään nyt Neuvostoliiton nerokkaana peliliikkeenä.
Presidentti muistuttaa kansansa puolustaneen itsemääräämisoikeutta tarvittaessa myös aseellisesti.
Ruotsalaisraportti varoittaa Venäjän tiedustelupalvelujen rahanpesusta ja naamioiduista kiinteistöostoista.
Käännettä parempaan ei Sergei Gurievin mukaan kannata Kremlin lupauksista huolimatta haikailla.
Vuoden 1939 vääristely luo tutkijan mukaan pohjaa Puolan, Baltian maiden ja Valko-Venäjän horjuttamiselle.
Ukraina ja Nato järjestävät jo tänä vuonna laajamittaisen yhteisharjoituksen Mustanmeren alueella.
Lähi-idän tapahtumat saattavat Pavel Felgenhauerin mukaan eskaloitua suursodaksi, jossa mukana on myös Venäjä.
Kun Vladimir Putin lisää painetta Valko-Venäjää kohtaan, Minskissä katseet kääntyvät Natoon.
Kenraali Qassim Suleimanin tappamisesta on muodostumassa kiistanalainen ennakkotapaus.
Kremlin näkökulmasta rauha Venäjän ja lännen välillä on tutkijan mukaan jo takanapäin.
Asiantuntija listasi kymmenen konfliktia, joita on syytä alkavana vuonna visusti seurata.
Totalitarismin tuntija varoittaa 1900-luvun hirmutekojen toistumisesta.
Vladimir Putin näyttää rakentavan geopoliittista palapeliä, jossa Minsk on välttämätön osa.
Kansalaisten tyhjät jääkaapit saattavat muodostua Venäjän presidentin kohtaloksi.
Venäjän presidentti vääristelee Mateusz Morawieckin mukaan historiaa peitelläkseen Venäjän omia ongelmia.
Entä jos lapsia tapettaisiin samaan tapaan eurooppalaisten pääkaupunkien kaduilla, ranskalaistutkija kysyy.
Valtaeliitin uusi sukupolvi ei halua kääntää maansa kurssia kohti länttä.
Tiivistyvä yhteistyö Suomen ja Yhdysvaltojen kanssa on Peter Hultqvistin mukaan avainasemassa.
Diplomatian veteraanin mukaan Viron ei tule tärvellä hyvää mainettaan typerillä puheilla.
Venäjän presidentti toistaa, että Neuvostoliitolla ei ollut sodan syttymisen kanssa mitään tekemistä.
Syyrian sairaaloita pommitetaan tutkijan mukaan siksi, että potilaat ovat Kremlille kiusallinen imagohaitta.
Ukrainalta anastetun alueen vastarintaa pyritään nujertamaan entistä kovemmalla väkivallalla.
Entinen puolustusministeri James Mattis toivoo Suomen ja USA:n yhteistyön turvaavan rauhaa Pohjois-Euroopassa.
Suomi on Itämeren alueella yksi Britannian keskeisimmistä kumppaneista.
Neuvostoliitolla ei ollut Venäjän presidentin mukaan osaa eikä arpaa toisen maailmansodan syttymisessä.
Suomen kenraalikuntaan ensimmäisiä naisia odotetaan vasta noin kymmenen vuoden kuluttua.
Donald Trump johdattaa šakkimestarin mielestä maataan bolševikkien jalanjäljille.
Ulkoministeriön henkilöstön tyytymättömyys Pekka Haaviston toimintaa kohtaan on kasvamassa poikkeuksellisiin mittoihin.
Kremliä nöyristelevät toimihenkilöt kehittävät tutkijan mukaan kilvan entistä raaempia sortotoimia.
Puolustusliiton huipputapaamisen avainteemoiksi nousivat Venäjä, terrorismi ja Euroopan puolustus.
Osa Viron avainpoliitikoista pitää vapauttamispäätöstä käsittämättömänä.
Marsalkka oli hämmästyttävän kielitaitoinen, mutta myös aktiivisen kiinnostunut kielistä.
Talvisodan ja sen taustan uudet tulkinnat ovat osa Kremlin informaatiosotaa länttä vastaan.
Neuvostosukupolven väistyminen saattaa vähitellen avata ovia uudenlaiselle ulkopolitiikalle.
Viro toivoo lisäpanostusta etenkin ilmatilansa turvaamiseen.
Kataloniassa tunnistettu GRU-upseeri on operoinut Euroopassa vähintään kymmenen vuoden ajan.
Pohjoismaat tiivistävät rivejään vastauksena Venäjän sotilaalliseen uhkaan.
Suojeluskuntalaisilla olisi kriisitilanteessa keskeinen rooli Nato-avun vastaanottamisessa.
Venäjän johtajan suorasukainen arvostelu on naapurin kulttuurissa erittäin poikkeuksellista.
Eurooppa on Andrei Kolesnikovin mukaan menestynyt, mutta Venäjä laahaa paikallaan.
Paljastus kasvattaa painetta Venäjää koskevan tiedusteluraportin julkistamiseksi.
Suomen syyllistäminen on asiantuntijoiden mielestä jälkiviisasta faktojen vääristelyä.
Vladimir Putinin lepyttely on šakkimestarin mukaan hyödytöntä ja haitallista.
Nykyaikaisessa sodankäynnissä siviiliyhteiskunnan rooli on kenraalin mielestä entistä keskeisempi.
Aseellisen selkkauksen riski Itämeren alueella on ruotsalaisraportin mukaan selvästi aiempaa suurempi.
Amerikkalaistutkijan mukaan jopa Venäjän Nato-jäsenyys oli aikanaan pöydällä.
Yhteistoimintakyky halutaan nyt ulottaa taktisista liikkeistä jopa armeijakuntatasolle.
Aljaksandr Lukašenkan lausunnot herättävät jälleen suuttumusta Kremlissä.
Ukrainan rauhanprosessi on Alexander Vershbow’n mukaan kivinen tie.
Kremlin vallanpitäjien asema vaikuttaa vakaalta, mutta pinnan alla kytee tutkijan mukaan kriisi.
Välirikko lännen kanssa horjuttaisi asiantuntijan mukaan Euroopan vakautta.
Toiveajatteluun sisältyy ruotsalaistutkijan mukaan tahattoman laajentumisen riski.
Kremlin arvioidaan tähtäävän lännen geopoliittisten voimasuhteiden muuttamiseen.
Amerikkalaiskäänteet voivat olla Kremlin näkökulmasta liian ennakoimattomia.