Markku Jokipii
Sotakirjat myyvät edelleen, vuorossa ovat rivimiehet.
Toimittajanestori kertoo vaiherikkaan tarinansa välttäen turhaa juhlallisuutta.
Marxismi-senilismi ja kalkkeutuneet byrokraatit nopeuttivat Neuvostoliiton ja sen liittolaisten romahdusta.
Matti Apunen haluaisi päästä eroon ruokaketjumme kyräilystä.
Jussi Niinistön kirjoittama elämäkerta kuvaa ristiriitaisen persoonan uroteot ja törmäykset.
Entinen eduskunnan puhemies siteeraa Raamattua: Tulevat ne vuodet, jotka eivät miellytä.
Sadan tietokirjan tekijä Raimo Seppälä omisti elämänsä lopputyön kolmelle sankarivainajalle.
Harvoin lehden päätoimittaja joutuu pyytämään anteeksi jo julkaistua kolumnistinsa harkitsematonta ja loukkaavaa tekstiä.
Musta kirja harmittelee yritysmammuttien valtaa.
Solvaajat on inhorealistinen ja auktoriteettiuskoamme tervehenkisesti rapauttava teos.
Outojen ihmisten kummallisuudet perustuvat huomion herättämisen haluun.
Professori kävi läpi terveyskaupankäynnin harhaanjohtavia väitteitä.
Nainen kapellimestarina oli mahdotonta sata vuotta sitten ja tänäänkin se on harvinaista.
Mitä sisälsi salainen kansio S-32 ja oliko sitä edes olemassa?
Haudanvakava suhtautuminen kilpaurheiluun saa osan meistä pilkkanauruun.
Kauko Kare oli maamme halveksituin ja syrjityin journalisti, jota nyt on aika kunnioittaa.
Valter Juveliuksen innoittamat kaivaukset olivat kuin Indiana Jones –viihteen ennakointi.
Urho Kekkonen riekkuu historian tutkijan kyhäämässä mielikuvituspäiväkirjassa.
Nuorena ammatti on opittava, vanhana kestettävä, kertoo tamperelainen muusikko.
Olli Bäckströmin kuvaaman Kustaa II Aadolfin sotaretkien ”sankaruus” tyrmistyttää.
Professori Henrik Meinander tutkailee historiamme käänteitä.
Yritysjohdon käyttäytymiskonsultti ei uskalla sanoa rumaa sanaa niin kuin se on.
Oikeuspsykiatri näkee hulluuden suhteellisena ja etsiskelee Tyrvään Mantan hoito-ohjeita.
Mannerheimin luottokenraali jää sotatieteilijän tarkastelussa vaille persoonaa.
Elämänkertateos natsijohtajasta on suomalaislukijalle pettymys: vain pari sanaa maastamme.
Iltalehden Tuula Nieminen kertoo merkillisen työnsä viimeiset kuusi vuotta.
Timo Vihavaista kummeksuttaa, minkälaisten asioiden parissa syyttäjäviranomainen askartelee.
Professori Martti Häikiö kertoo merkittävän, mutta liian vähän tunnetun valtiomiehen uran.
Varokaa te, jotka olette sanoneet Väinö Linnan tuotannosta poikkipuolisen sanan.
Myöntyväisyyshenkisestä Mannerheimista jääkäriliike vaikutti aluksi maanpetokselliselta.
Sosialismin kohdatessa ongelmia diktaattori kehotti kysymään: "Eikö siinä ole vihollisen käsi?".
Runoelma kahden vuosituhannen takaa nyt heksametrimuodossa, myös suomeksi.
Emeritusprofessori heittää kylmää vettä hyväuskoisten ”vartalopositiivisten” ylipainoa liki ihannoivien niskaan.
Moskova on Kolmas Rooma, hehkuttaa hybridisodan tutkija ja ideologi, akateemikko Igor Panarin.
Jos mies on huono johtaja, syy on tietysti miesten. Kenen vika on, jos nainen on huono johtaja? No myös arvattavasti miesten.
Sotakamreeri Timo Malmi kokosi sielunmessun Kalevankankaan uhrien muistolle.
USA näki paljon vaivaa hyödyntääkseen Roswellin aavikon olemattomia löydöksiä.
Sankaritarinat eivät ihannoi sotaa, vaan korostavat hirvittäviä riskejä ja outoja kokemuksia.
Poliittinen satiiri on parhaimmillaan riemukasta, alhaisimmillaan vihankylvöä.
Kuten yhteiskuntamme, akateeminen maailmakin on oppien ja ismien taistelukenttä.
Kreikan ja Rooman historian professori Paavo Castrénin elämänkerta on paikoin uskomaton.
Jari Lindströmin elämänkerta on tunteikas ja avoin kuvaus politiikan hyvästä ja huonosta.
Kun fillari-intoilijat pääsevät ylistämään kivaa liikuntamuotoa, heiltä unohtuu moni asia.
Martti Ahtisaaren jälkeen Suomi halusi siirtyä Venäjän peesaajaksi ja vaientaa kriittiset äänet.
Frank Martela jakelee kansainvälisen työryhmänsä avulla eväitä merkitykselliseen elämään.
Neuvostoliitto sai haltuunsa luovutetun Karjalan ohessa sen pääkaupungin, mutta kuinka paljon se arvosti haluamaansa?
Johanna Vehkoo tarjoaa turvaa länsimaista demokratiaa rapauttavista valheista.
Miten tämä naisten hyötykäyttö oli yleensä mahdollista.
Tässä ovat Kai Ekholmin kuvaamat vaihtoiset äärikuvat Jörn Donnerista tämän elämänkerrassa.
Tietokirjailija Johanna Pakola on selvittänyt moottorikaljaasin Suomesta lähdön taustoja.
Toimittaja Arvo Tuominen maalaa Putinista vihollisilleen julman ja toisaalta ystävilleen lempeän kuvan.
Antti Nelimarkka oli yrittäjä, taiteilijasuvun ketjussa poikkeus, tekniikan Pelle Peloton.
Mentalisti Jose Ahosen mukaan silti ensivaikutelmien kanssa on oltava varovainen.
Jukka Tarkan mukaan Pietari on täysin turvassa, mutta nyt Venäjä on varpaillaan Kaliningradista.
Rauhaa ja sosialismia ajanut Matti Rinne sai vuosikymmenet olla Ilta-Sanomissa äärivasemmiston toimitsijana.
Varsinkin ns. puhemoottori-iässä oleva lapsi aiheuttaa iäkkäämmälle seuralaiselleen hikisiä hetkiä.
Pekka Jaatisen Suomussalmen rinnalla Väinö Linnan Tuntematon sotilas on partiopoikakirja.
Lars Göran Johnsson aloitti taiteen keräilyn 60 vuotta sitten ja toi kokoelman Turkuun kaikkien katseltavaksi.
Pieni mutta räyhäävä osa Suomea luuli kukistavansa idän kumouksen, kunnes rauha koitti lokakuussa 1920.
Lienee yhteistä kaikkialla maailmassa, että tavallinen kansa piruilee lyhyesti ja ytimekkäästi.
Erkki "Susi" Pulliainen tietää luonnosta enemmän kuin 10000 cityvihreää.
Jyrki Vesikansa kuvailee Uuden Suomen vaiheita talvisodasta Urho Kekkosen ajan kynnykselle.
Kritiikitön some-melskaus peitenimien suojassa on pilannut tapamme vaihtaa ajatuksia.
Panu Rajala kirjoitti romaanin Yrjö Jylhän viimeisestä viikosta.
Ammattimaisesti aaveita tutkivat ottavat työnsä vakavasti, silti heille saatetaan hymyillä.
Mika Waltari ei katsellut suopein silmin kotikaupunkinsa lyhytnäköistä rakennusten purkamisintoa.
Timo Vihavaisen mielestä Raamattuun viittaavien lausuntojen tutkimisessa on täydellisen farssin ainekset.
C.G.E. Mannerheim sai mitä vaati: saada johtaa sotaa täysin valtuuksin ilman poliitikkojen häirintää.
Pietariin koollekutsuttu talvisota-aiheinen seminaari pikaperuttiin selityksittä.
Parhaimmillaan muistelmat ovat, kun sopivasti kuriton ja sanavalmis lääkäri kertoo elämästään.
Tautitieteilijät ovat osanneet määritellä Aleksis Kiven sairauden piirteet.
Dean Martinin, Jerry Lewisin, Sammy Davis Juniorin ja Tony Bennettin elämäkerrat tarjoavat yllätyksiä.
Hyvät neuvottelijat pääsevät sopuun, pölkkypäät synnyttävät ikuisen riidan.
Venäjä pehmentelee Josif Stalinin hirmutekoja syyttämällä suomalaisia kansalaistensa teloituksista.
Olli Rehn kirjoitti laajan eurokriisin sairaskertomuksen englanniksi kuin ystävälahjaksi EU-byrokraateille.
Vanhemmat sanelevat lapsen kehityksen hyvässä ja pahassa.
"Kiero Hillary", "Valepukki Ted" ja "Hitaasti tukka kuivuu".
K.A. Fagerholmin hallitus kaatui Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton salaliittoon.
Feministien suosima mielipidekirjoittaja käy miesvallan kimppuun rajuin sanakääntein.
Erkki Liikanen pitää kaikista ja kaikki tuntuvat pitävän hänestä.
Josif Stalin menetti 1939-1940 neuvotteluissa Suomen, mutta voitti koko sodan.
Kun etsijät ja tutkijat ryhtyvät tositoimiin, kaikki paljastuu salakavalaksi propagandaksi.
Suomi selviytyi itsenäiseksi ensimmäisten joukossa 1. maailmansodan jälkeisestä Euroopan sekamelskasta
Jukka Seppisen tietopamfletti todistelee Mauno Koiviston pelänneen ja estelleen Karjala-keskustelua.
Marskin juna teki 95 matkaa ja ajoi 80000 kilometriä.
Muovi ei ole paha, sen kierrätys ja hyödyntäminen ovat vain huonosti organisoituja.
Entinen oppositiopoliitikko ja nykyisin ministeri Maria Ohisalo kertoo olevansa "toipuva" kiltti tyttö.
Tietokirjailija varoittaa narsisteista, mutta miten on tämän tosi-tv-psykologin itsensä kanssa?
Populismin elinkaarimalli on määritelty, itse käsite toimii parhaimmillaan solvauksena, kuten Juha Herkmanin kirjassa.
Näin neuvoo hotelli Kämpin baarin katonraja.
Toimittaja teki Harry Harkimosta kirjan, joka tutustuttaa meidät ihmishahmoon nimeltä 'Liikemies'.
Kaksi tunnettua tutkijaa kertoo kokemastaan vihasta ja neuvoo, kuinka elää sen kanssa.
Josif Stalinin palvonta estää 1930-luvun vainouhrien kohtaloiden selvittämisen.
Pyöveliksi valittiin kovaluontoisia miehiä.
Johanna Venhon romaani vie lukijan presidentin puolison ajatuksiin.
Pitäisikö pahojen taiteilijamiesten taide kieltää ja kirota? #Metoo-taidehistoria käynnistää katkeran takaa-ajon vuosisatojen päähän.
Syytekirjelmä keskustan rahakikkailusta paljastaa paljon, mutta näkee myös turhia mörköjä.
Suomen huoli ja harras mahdollisuus on yhä Venäjä, Venäjä ja Venäjä.
Ruotsalainen aivotutkija on keräillyt tietoja naisten ja miesten aivojen eroista ja yhtäläisyyksistä.
Vuonna 98 senaattori ja historioitsija Tacitus julkaisi teoksen Germania.