Markku Jokipii
Entisten puheenjohtajien Osmo Soininvaaran ja Ville Niinistön porvarillisuus ärsyttää tiukan linjan punavihreää.
Mark Galeotti on penkonut venäläisen rikollisuuden historiaa. Rötöstelylle ei näy loppua.
Toimittaja Matti Virtanen on huolissaan lauma-ajattelusta, jolla maailmaa väitetään pelastettavan.
Markku Reimaa analysoi diplomaatin uraa presidentin uskollisena neuvonantajana.
Nyt perusteellisen remontin kokenut Korkeavuorenkatu 21 alkaa olla valmis asumiskäyttöön.
Ministeri Pär Stenbäck on huolestunut demokratiamme rapautumisesta.
Yrjö Kallinen oli pasifisti, josta ei ollut oikein minkään puolueen käyttöön. Silti hänestä leivottiin puolustusministeri.
Helsingin Yliopiston ex-kansleri Kari Raivio toteaa taistelun huuhaa-tietoa vastaan erittäin vaikeaksi.
Helsingin kaupungin arkistot todistavat Suomen saavuttaneen sovinnon maailmanennätysvauhtia kunnalliselämässä.
Lipittäminen on niin veressä, että tipaton tammikuu tuntuu suurelta tavoitteelta.
Sotimiseen väsyneet rintamamiehet eivät uskoneet kaikkea, mitä esikuntien lähettämät 'selittäjät' runoilivat.
Lontoon kirjeenvaihtaja Eeva Lennonin isänmurha jäi tekemättä – kiitos kiihkottomuuden.
Hyvälläkin tiedustelijalla oli varsin usein kunniaton loppu.
Jos sinulla ei ole kivaa, älä salli iloa muillekaan, ankeile.
Eläkkeellä oleva johtamisen ja organisaatioiden professori antaa hyviä ohjeita, mutta tekee sen liian kultivoituneesti.
Eläkkeellä oleva Helsingin Sanomien kulttuuri- ja kirjallisuuspäällikkö latelee totuuksia ihmeellisistä riippuvaisuussuhteissa eläneistä taiteen vaikuttajista.
Japanilaisnuorten syrjäytymismuoti lisääntyy huolestuttavasti myös Suomessa.
Vesa Sisättö esittelee hankkeita, jotka eivät menneet ihan putkeen.
Saksalaisista ei ollut Vienan korpisodassa paljon mihinkään.
Henry Theelin läpimurto tapahtui sota-aikana asepuvussa Helsingin Messuhallissa vuonna 1942 pidetyssä asemiesillassa.
Talvisota olisi voinut kääntyä Suomelle tuhoisaksi ilman Josif Stalinin suomalaisiin punaupseereihin kohdistamia puhdistuksia.
Kauniiden laulujen takana eli itsetuhoinen julmuri, samalla humoristi ja sielunvihollinen.
SDP on tyytyväinen tämän hetken sopuisaan keskusteluilmapiiriin ulko- ja puolustuspolitiikasta.
Pokasaha oli luomassa köyhän Suomen edellytyksiä hyödyntää vihreää kultaamme, kunnes moottorisaha peittosi sen.
Sotaherroilla oli välillä vaikeata, mutta erittäin usein sekä helppoa että hauskaa.
Suomen Kuvalehden toimittaja kokosi karmean kokoelman taideväen veljeilystä Neuvostoliiton kanssa.
Hufvudstadsbladetissa 36 vuotta toimittajana ollut Staffan Bruun todisti suurten munausten sarjaa kuilun partaalle asti.
ADHD:n kanssa eläminen ei ole ruusuilla tanssia, mutta sitä voi säädellä ja siihen voi mukautua.
Suomen puolesta uhrautuneet saavat kunniansa halveksunnan vuosikymmenten jälkeen.
Jos kohtaat taivaallista sotaväkeä, väistä tieltä, surmattujen sielut aiheuttavat harmia.
Kirjailijatkin saattavat langeta katsomaan moraalisia kysymyksiä läpi sormien.
Risto Lindstedt matkustelee vaimonsa kanssa ja julkaisi koetulokset.
Kauppatieteen tohtori Outi Somervuori paljastaa, miten oikealla hinnoittelulla saadaan tulosnumerot nousuun.
Thomas Eriksonin hyödyntämä teoria kuvailee psykopaatit vaarallisiksi manipuloijiksi.
Sotavankien palauttamisesta muodostui vuosikymmenten surutyö itärajan molemmin puolin: perilliset arvuuttelevat isiään.
Psykologian tohtori Jukka Häkkinen rauhoittelee tieteen tuella, jotta emme pitäisi itseämme hulluna.
Linda Jakobson lahjoitti isänsä kirjaston Kansalliskirjastolle Max Jakobsonin kuolemaa seuranneena vuonna 2014.
Ei huumeita villeinä vuosikymmeninä, mutta silti avioeroja ja alkoholisoituminen vasta 55 vuoden iässä.
Kirkko ja kaupunki –lehden päätoimittaja tyrmää piispansa ehdotukset viestinnän sävyn säätämiseksi.
Missä uinuu amerikkalaisen talvisotaamme käsittelevän näytelmän suomentamaton käsikirjoitus?
Juuso Salokoski yhdisti aatelisen kartanon pojan Yrjö Schildtin ja metsätyömiehen pojan Urho Kekkosen sotapäiväkirjat samoihin kansiin.
Elina Juusolan omakohtainen kokemus ihmetyttää: miten kova feministi ja älykkö menee noin pahasti halpaan.
Viron Pärnussa elävä 97-vuotias Vieno Zlobina kirjoitti maanläheiset muistelmat Karjalan Säde-kommuunan kasvusta ja tuhoamisesta.
Viime vuonna juhlittiin 100-vuotista itsenäisyyttä, nyt kerrataan sekä voittoja että julmuuksia
Niin liittoutuneiden kuin Saksankin sodan ylin johto oli joukko keskenään eripuraisia yksilöitä.
Rakentaminen perustuu vilpittömälle tarpeelle mutta taustalla on usein haitallinen itsekkyys.
1970-luvun sosialidemokraatit olivat toistamassa vuoden 1918 virheitään: sokeaa luottamusta itään.
Välirauhan solmimisen jälkeen lamautettu fasismi ei halunnut tunnustaa tappiota.
Siinä, missä Mauno Koivisto fundeerasi, siinä USA:n presidentti toimii harkitsemattoman äkkipikaisesti, kuvailee professori Alf Rehn.
Tuhotöille omistautuneille yhteisöille on keksitty uusi lavastesana: autonominen liike.
Mitä enemmän lukee tutkimuksia palvotuista sankareistamme, sitä vähemmän uskoo heidän tarkoitusperiensä jalouteen.
Eräs Ehrnrooth oli mukana kotipolton kieltämisessä 1866. Suku keksi heti olla mukana perustamassa viinatehtaita.
Helsingin saksalainen vapauttaja saattoi olla luomassa Suomesta saksalaista kuningaskuntaa.
Tämän yksipuolisen mielipidekirjan lukija ei olisi metrohankkeeseen koskaan ryhtynyt.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on tuen jakamisessaan sekä onnistunut että epäonnistunut, mikä oli odotettavissakin.
Tiedetoimittaja Antti Kivimäki tietää, mistä kirjoittaa. Hän on ollut koukussa niin pokeriin kuin nettideittailuun ja näkee niissä paljon yhteistä.
Mannerheimin-ristin ritari Simo Brofeldt toimi lääkärinä, mutta oli silti sotasankari.
Rikollisuuden ehkäisyssä hyvät neuvot voivat olla myös halpoja.
Antero Raevuoren Saarrettu kaupunki kertoo kevättalven 1918 Tampereen taisteluista, joissa todellisia sankareita oli hyvin vähän.
Mahdollisuus sanoa ja kirjoittaa jakautuu epätasaisesti, tasa-arvo on siinä mahdottomuus.
Eipä Suomen kansa tiennyt, kuinka vähän muutos Urho Kekkosen vallasta Mauno Koiviston aikaan muutti käytännön toimintatapoja suhteessa Neuvostoliittoon.
Juha Vakkuri kirjoitti romaanin Mannerheimista ja tämän tiedustelupäälliköstä: paljon totta ja kuvittelua.
Petturin tuntema mielihyvä ja kiitoksen odotus voi koitua suurpettymykseksi.
Haluaisitteko todella, että yhteenotoista työpaikalla tulisi jokapäiväistä pakkopullaa?
Katja Kiurun kirjan olisi tullut ilmestyä jo vuosikymmenet sitten, kun näyttelijäkoulutus oli aivopesua ja hulluutta.
Markku Jokipiin mielestä kokoomuksen historian oppositiokausi oli kiusattuna oloa, katumusta ja itseruoskintaa.
Satavuotisjuhlinnan ilonpitoa voi varjostaa menneisyyden vihanpito, joka sekin kannattaa nöyrästi muistaa.
Minne muualle entinen Venäjän armeijan korkea upseeri olisi edes voinut sijoittua kuin Suomeen?
Kenraali Kaarlo Kivekäs ei kannattanut militanttihenkisten tapaan C. G. E. Mannerheimia presidentiksi, siksi tämä käänsi selkänsä sijaiselleen.
Juhani Koivisto kertoo kirjassaan, miten Valion milkkimestarista tuli meijerijohtaja, laulaja, tykistösankari ja oopperan yksinvaltias.
Suomessa 30 vuotta asunut Roman Schatz havaitsee maiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksi, hymy suupielessä.
Uunituoreiden muistelmiensa lopussa, vuonna 1979 Hector on Lapinlahden sairaalassa psykiatrisessa hoidossa.
Suomi valmistautui innolla vuoden 1941 kesähyökkäykseen Saksan rinnalla kauas vanhan rajan taakse mielessään nopea voitto.
Historia tarjoaa erinomaisia puheella puolustautumisen malleja, syyttäjä on kuitenkin vienyt monasti voiton.
Lasse Laaksonen on penkonut sotilasjohtomme hermoja ja alkoholin käyttöä. Viinan kanssa tonttuilua lakaistiin liian usein maton alle.
Syyllistyikö Helsingin Sanomat jääviyden Suomen ennätykseen, kun Erkki Tuomioja (sd.) sai repostella Jukka Tarkan uutuuskirjan?
Jukka Seppisen uutuuskirja kertaa Hella Wuolijoen ja tämän sisaren vakoiluverkoston myyräntöitä ja paljastumista.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikaisen (1946-2013) elämänkerta yllättää reilulla avoimuudella.
"Totuuden jälkeinen aika" - teoreetikkojoukko lanseeraa uutta termiä arkikäyttöömme.
Haudat, muistomerkit, rakennelmat ja vauriot kertovat yhä yli sadan vuoden takaisista sodan jäljistä.
Saksan apu oli Suomen itsenäisyydelle 1900-luvulla parikin kertaa ratkaisevan tärkeää.
Marxilainen 1970-luvun opetuskokeilu todisti, että SDP:ssa oli aatteen vallankumous.