Heikki Hakala
Heikki Hakala on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.
Presidentti Vladimir Putin muistuttaa tutkijan mielestä edesmennyttä Espanjan diktaattoria.
Vuonna 2014 alkanut Itä-Ukrainan sota ei edelleenkään näytä laantumisen merkkejä.
Vaikean aiheen välttely vaikeuttaa keskustelua EU-puolustuksesta.
Venäjän geopoliittinen uhkapeli saattaa amerikkalaisarvion mukaan johtaa romahdukseen.
Edessä olevat muutokset tekevät Venäjän politiikan ennustamisen entistäkin vaikeammaksi.
Nimeäminen viittaa ilmeisesti puna-armeijan vuonna 1944 toteuttamaan Tallinnan valtaukseen.
Kreml käy venäläisasiantuntijan mukaan henkiinjäämistaistelua korkeilla panoksilla.
Armeijan ex-komentajan suorapuheiset arviot johtivat poikkeukselliseen luottamuspulaan.
Venäjän toiminta on muuttumassa analyysin mukaan entistä aggressiivisemmaksi.
Venäjä iskisi brittikenraalin mukaan tavalla, johon vastustaja on vähiten varautunut.
Naton eurooppalaista pilaria on arvion mukaan välttämätöntä vahvistaa.
Ruotsalaiskonserni satsaa Suomeen ja perustaa uuden huippuosaamiskeskuksen Tampereelle.
Sälenin turvallisuuskonferenssi nosti esiin sekä tavoitteita että kipukohtia.
Sotilaallinen selkkaus Itämeren alueella voi kenraalin mukaan puhjeta jopa erehdyksessä.
EU:n puolustusyhteistyö ei voi pääsihteerin mukaan muodostua vaihtoehdoksi Natolle.
Kremlin omintakeiset historiatulkinnat antavat aiheen valppauteen myös Suomessa.
Tutkijan mukaan ensin Venäjän pitäisi demokratisoitua ja irtisanoutua imperialistisista pyrkimyksistään.
KGB on Ranskan sotilasakatemian analyysin mukaan Kremlin politiikan takana.
Nuorten ja työläisten tyytymättömyys on kasvanut jyrkästi Iranissa. Siihen on monta syytä.
Venäläistutkijat arvioivat maansa poliittista kehitystä synkin sävyin.
Venäjän sodankäyntitavasta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä, kenraali varoittaa.
Syyria-operaatioon haettiin kenraalin mukaan mallia Kuuban kriisistä.
Kansainvälinen huippu-urheilu on venäläisessä ajattelussa vastakkainasettelun väline.
Kenraali Aleksandr Bortnikovin mukaan arkistoaineistot osoittavat, että Josif Stalinin puhdistuksille oli objektiivisia perusteita.
Kahdenvälisten suhteiden normalisointi on käynyt Venäjän toimien takia mahdottomaksi.
Kenraaliluutnantti Ben Hodges laivaisi kokonaisen divisioonan kalustoineen Atlantin yli.
Suomi ja Ruotsi eivät kumpikaan tiedä, kuinka toinen toimisi, jos Itämeren alueella syntyisi sotilaallinen kriisi.
Poikkeavat tulkinnat 1990-luvun alun puheista luovat edelleen jännitteitä Euroopassa.
EU ja Nato tarvitsevat Jens Stoltenbergin mukaan toinen toistaan.
Aleksei Puškov houkuttelee Saksaa irti EU:n pakoterintamasta.
Unionin seuraavan puheenjohtajamaan asialistalla korostuvat turvallisuuskysymykset.
Historiallisen asiakirjan syntyä oli edeltänyt Suomen ja Viron välinen ”yleinen vihamielisyyden kausi”.
EU-kansalaisten suurin ryhmä suhtautuu unioniin epäröiden ja politiikkaan muutenkin apaattisesti.
Kreml haluaa talousahdingossa kamppailevasta maasta uuden strategisen liittolaisen.
Panostukset painottuvat ydinasearsenaalin nykyaikaistamiseen ja maavoimien uusiin asejärjestelmiin.
Kun Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään, on syytä puhua marsalkka Mannerheimista ja hänen perinnöstään. Venäjän ja sen tavoitteiden syvällisellä ymmärtämisellä on siinä keskeinen rooli.
Panostukset painottuvat ydinasearsenaalin modernisointiin ja maavoimien uusiin asejärjestelmiin.
Espanjalaisen vasemmistopuolueen piirissä väläytellään Euroopan uutta etupiirijakoa.
Toteutuessaan Venäjän suunnitelma lisäisi tuntuvasti jännitteitä arktisella alueella.
Venäjä tavoittelee arvion mukaan johtavaa asemaa Euroopan mantereella.
Suomenlinnan Kuninkaanporttiin hakattu amiraali Ehrensvärdin kehotus edustaa tutkijoiden mielestä muunneltua totuutta.
Osatasavaltoja suitsitaan nyt entistä tiukemmin Moskovan kontrolliin.
Kytköksiä selvitellyttä palkittua toimittajaa uhkaa jopa kolmen vuoden vankeustuomio.
Rajajoukot kehittävät kykyään tiedusteluun ja erikoisjoukkotoimintaan.
Intensiivinen ohjelma valmentaa maansa tulevia johtajia läntisiin arvoihin ja toimintatapoihin.
Ulkoministeriön virkamiehet kommentoivat kahden entisen Moskovan-lähettilään sananvaihtoa Verkkouutisille.
Vähäinen mediahuomio viestii lehden mukaan turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden unohtamisesta.
Venäjä pyrkii Tšekin tiedustelupalvelun mukaan sekaantumaan maan sisäisiin asioihin.
Kersti Kaljulaid kehuu Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suorapuheisuutta Venäjän hämmentäessä demokraattisia vaaleja.
Kersti Kaljulaidin mieleen on jäänyt, mitä Emmanuel Macron sanoi Vladimir Putinille Venäjän harjoittamasta vaikuttamisesta.
Ehdotus Donbassin YK-operaatiosta on ehkä tehty tosimielellä, mutta Venäjän eduksi.
Ruotsalaislehden pääkirjoitus näkee lähettiläsvaihdoksen merkkinä Kremlin otteen kiristymisestä.
Entisen Moskovan-lähettilään mielestä olisi nopeasti liityttävä Naton jäseneksi Ruotsista riippumatta.
Euroopassa pelättiin uutta maailmansotaa, mutta Juri Himitš halusi Helsinkiin.
Ulkoministeriö vahvistaa rooliaan yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäjänä.
Ukrainalainen huippudiplomaatti luonnehtii Moskovan reaktiota naurettavaksi.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Venäjän uhkaan pitää suhtautua hyvin vakavasti mutta paisuttelematta.
Puolustusliiton seuraava huippukokous vuonna 2018 joutuu vaikeiden valintojen eteen.
Kohteliaat vihreät miehet Krimillä helmikuussa 2014 olivat signaali hybridisodasta. Myös Suomeen kohdistuu hybridiuhkia, eivätkä ne edellytä aseellista voimaa. Mistä on kyse?
Huoli turvallisuudesta ja vapaudesta koskettaa Viron suurlähettilään mukaan koko Eurooppaa.
Vähäisetkin huhut rikkomuksista ovat tähän mennessä osoittautuneet perättömiksi.
Valtaosa ruotsalaisista on asiantuntijan mukaan kuitenkin vahvasti suurharjoituksen takana.
Sotilaallisen varautumisen painopiste siirtyy kohti itää.
Suojelupoliisissa ja poliisin ylijohdossa kannuksensa ansainnut Niina Koivisto vie nyt suomalaista oikeusvaltio-osaamista maailman konfliktialueille.