Markku Jokipii
Sanakäänteissään jyrkimmin eläinteologiaansa julistaa pappi Kauniaisista.
Tutkijat pitävät Suomen poliittista vääntöä kansainvälisesti ottaen varsin maltillisena.
Keski-Suomen rykmentin riveistä löytyivät Alvar Aalto ja aseteknikko Aimo Lahti.
Professori Vesa Vareksen juhlakirja tarjoilee historioitsijoiden valioaineita.
Henri Juva kyllästyi toimittajantöihin ja innostui yritysten ostajaksi ja jalostajaksi.
Hienot, humalaiset ja huonot hotelliväen toimeentulon tuojina.
Martti J. Karin YouTube-luento kirjana kertoo, että aluksi Vladimir Putinin tavoitteet olivat demokratia ja vapaudet.
Tohtori Jukka Tarkan vakava historiikki tarjoaa YYA-ajan tapahtumatisleen, kaikki totta.
Jatkosodan alussa suomalaissotilas ampui puna-armeijan suomenkielisen kapteenin.
Pienestä tanskalaisesta puusepän pajasta kasvoi lelumaailman mahtitekijä.
Enemmän terveitä vuosia miehille; parannus löytyy myös korvien välistä.
Sotakamreeri Timo Malmi kertoo neljän jatkosodassa vangiksi siepatun tosipohjaiset tarinat.
Viittomakielisten tv-uutisankkuri Thomas Sandholmille kuurous loi sisua ja työpaikan.
Herkullisimpia Ari Puheloisen juttuja ovat turinat venäläisten virkaveljien kanssa.
Yksityinen yritteliäisyys ylläpitää ja luo työpaikkoja, samalla muutaman vuorineuvoksen.
Kieliriita synnytti Suomalaisen Teatterin, joka aloitti Porissa Aleksis Kiven näytelmillä.
Mikko Majanderin historiikki kertoo, miten puolue koki naapurityrannian vaarat.
Pasi Kivioja merkitsi muistiin salaliittoihin uskovien uskomattomia ajatuksia.
Viiden kesän kartoitusraportti on mainio sekä tutkimusmatkan että eränkäynnin kuvaus.
Timo J. Tuikka jatkaa menneisyytemme kuritonta kaivelua.
Katleena Kortesuo moitti Hesaria, ja tapahtui ihme: lehti julkaisi sivun jutun kirjasta.
Jos häirikön kuoliaaksi myrkyttäminen ei onnistu, onhan olemassa edes mielipidevankila.
Sotahistorioitsija manailee Nato-nyhjäilyämme ja varoittaa Venäjän julmuudesta.
Sotasankari, jota inhotti kenraalikunnan joidenkin mahtaileva itserakkaus.
Mikko Tyni esittelee onnekkaan marskin henkivartijat ja vaaratilanteet.
Suomen naisten jalkapallojoukkueen valmentajan potkut oli ajoitettu harkiten.
Hulppeat asunnot ovat esillä vailla omistajien diivailua.
Anu Vehviläinen ilmoitti hakevansa seuraavaa pestiä avoimin mielin.
Jussi Lehmus löysi isoisänsä kätköistä saksalaisille tarkoitetun kertomuskokoelman.
Wallenbergien vuosisatainen mielenkiinto ja huoli Suomesta alkoi jo autonomiamme aikana.
Tekniikan tohtori ja viestinnän maisteri kirjoitti maidon elämänkerran.
Kiinni jäänyt huiputtaja uskoo omaan valheeseensa, vaikka voissa paistettaisiin.
Viro tarjoaa ulkoilijalle paljon mielenkiintoista, erilaista ja on lähellä meitä.
Liukastuminen kaksipuoluejärjestelmään tuntuu halvaannuttaneen Yhdysvaltain päätöksenteon.
Tänään Matti Kurikan kaltainen yllyttäjä ja houkuttelija saattaisi joutua oikeuteen.
Muistelmateos tarjoaa henkeäsalpaavaa ahkeruutta ja älykkyyttä.
Välttääkseen populismia poliitikon on oltava kannanotoissaan liki ylikohtelias.
”Öyhökratian” syvin olemus liittyy somen sisällölliseen kurittomuuteen, vastuuttomuuteen ja ennalta arvaamattomuuteen.
Anthony Bourdainin ohjelmien ohjaajatuottaja koki ja näki paljon, vaan ei aavistanut.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston ”Enteet ja kohtalo” –aihepiiri on ehtymätön.
Suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo Suomen keskeisen lännettäjän uratarinan.
Mitä palvotumpi diktaattori, sitä suurempi määrä surmattuja kansalaisia.
Tupakan tappavuudesta oikeutta käynyt asianajaja Erkki Aurejärvi kertoo kauhutarinoita.
Jopa pesäpallon hän ideoi palvelemaan Suomelle elintärkeitä sotilastaitoja.
Hannu Rautkallio päivittelee Neuvostoliitto-arkistoihin kohdistuneita suomalaispelkoja.
Sotien jälkeisessä ”rauhantahtoisessa” vasemmistossa moni halveksi sodissamme taistelleita.
Aaltojen tyttärenpoika nostaa Aino Aallon esiin miehisen nerokultin taustalta.
Jaakko Ryhäsen muistelmat saavat nauramaan.
Kun Armi Ratia kestitsi hoviaan, Vuokko Nurmesniemi turhautui ja jätti Marimekon.
Markku Henrikssonin liki tuhatsivuinen USA:n historia on suurelta osin synkeää luettavaa.
Kommunismin ikeen alta noussut kirkkokunta palvelee nyt maansa sodanjohtoa.
Kirjoittamistaidon oppaassa esiintyy joukko mallikansalaisia, joihin keskivertoabiturientin on vaikea samaistua.
Hyvin pieni ydinjoukko miehiä hallitsee tänään maailmanlaajuista organisaatiota.
Leena Majander-Reenpää onnistui hyödyntämään työt ja avioliitot.
Sosiologisen kirjallisuuden tutkija ihmettelee rikosjournalismin moraalia.
Antti Tuurin kirjoittama Paavo Talvelan elämänkerta on kuivan asiallinen.
Merete Mazzarella houkuttelee lukijan muodostamaan itse ihan omia mielipiteitä.
Kirjailija määrittelee liittoutuneiden tehopommitusjohtajat psykopaateiksi.
Kirkon tutkija ja Mikkelin piispa näkevät laillisuusvalvojien keksivän ongelmia, joita ei ole.
Hätätilanteessa demokratia on hylättävä, tekniikan tohtori Eero Paloheimo toteaa.
Perusteellisesti italialaistunut Ella Kanninen rohkaisee ja varoittelee.
Daniel Johannes Wadén kehitti meille hämmästyttävän nopeasti puhelimen ja sähkövalaistuksen.
Kahdessa vuosikymmenessä kahtiajakautunut kansakunta löysi yhtenäisyyden.
"Helvetinpulloja" sekoitettiin jo Espanjan sisällissodassa.
Jos seurakuntien talouskehitys jatkuu nykyisellään, palkattua henkilökuntaa joudutaan vähentämään.
Päivi Haanpää on moniottelija, joka otti lomaa oikeastaan vain yhdestä roolistaan.
Jyrki Vesikansan toteavan tyyni tutkimus kertoo uskollisuudesta tärkeää kuollutta vaihtoehtoa kohtaan.
Vanha tieto- ja tarina-aineisto vetää vertoja tämän päivän rumille jutuille.
Sotavuodet eturintamassa eivät murtaneet Osmo Rasiloa, joka merkitsi kaiken muistiin.
Supon arkistoista löytyy hyvin vähän aihetta ylpeyteen.
SYP:n Tampereen konttorin johtaja Nils Idman tuomittiin yhteensä 72 rikoksesta.
K.M. Wallenius on ollut Suomen haukutuin kenraali.
Genelec-kaiutinyrityksen johtoon nousseesta iranilaisesta tuli palkittu onnistuja.
Kata Jouhki oli partiopomo, josta tuli metsäneuvos - kiitos Brofeldtien mahtisuvun.
Partisaanien 1943 murhaamasta piispa Yrjö Wallinmaasta tuli marttyyri Pyhän Henrikin tapaan.
Kahden lehden päätoimittajana Sanomissa ollut A.-P. Pietilä koki, miten omat koirat purivat.
Irtipääsy natsi-Saksasta takaisin Suomeen johti syytteisiin ja tuomioihin.
Kirjojen kotiin tuominen saattaa ryöstäytyä käsistä, varoitti antikvaarisen kirjakauppiaan Anssi Arohongan vaimo.
Suomen ulkoministeri Rudolf Holstin möläytys Genevessä vuonna 1938 olkoon opiksi tuleville polville.
Musiikkimaailmassa sanan säilä käy joskus armottomana, kun kaikki eivät ole kavereita keskenään.
Julkisuuden saannin kannalta parasta on, kun herättää harmia, suuttumusta ja sen kautta yleistä huomiota.
Uskontotieteilijä ja tietokirjailija luettelee puoskaroinnin menestyjiä ja tunareita.
Vuonna 1841 avattu sairaala taisteli mielenterveyden puolesta, rakennukset nyt tulevaisuudestaan.
Laajennettu juhlapainos tekee kunniaa Simo Häyhän kylmääville saavutuksille.
Lasse J. Laine kuvaa luonnon kauneutta ja tuntee surua jatkuvista menetyksistä.
Olisiko Helsingistä tullut mitään ilman Viaporia?
Valtion Tiedotuslaitoksen joukosta kohosi kymmenen mestaria Suomen Akatemiaan.
Hiski Haukkala on Augustin Ehrensvärdin opintiellä.
Osaamisen rinnalla sitkeä nöyryys palkitaan eli työsuhde jatkuu.
”Puskalan putiikki” hankki ja välitti tietoja äärivasemmistosta aina Urho Kekkoselle saakka.
Säveltäjä Eero Hämeenniemen elo eteläisessä Italiassa herättää vilpitöntä kateutta.
Kuvaus Mannerheimin Puolan vuosista 1909-1916 esittelee tulevan marskimme pidettynä seurapiiriupseerina.
Huomattava osa luomisen tuskasta on tarmolla itseaiheutettua markkinointia.
Oletteko tutustuneet oppineen edistysmielisen uuteen yliopistolliseen kirkkokieleen?
Suomalaiset kun lähtevät ryhmämatkalle, joukkoon mahtuu aina joku nautiskelija - sanan kansallisessa mielessä.